Invånarinitiativ

Aloite on jätetty 12.6.2025
Seurantatunnus: SIU/438/00.01.04/2025
Valmistelija: Tekninen osasto
Jättäjä: Greta Westermark-Silmunmaa

Arvioitu käsittelyaika: Lautakunnat elokuussa 2025, kunnanhallitus 15.9.2025.

Aloite on jätetty 12.6.2025
Seurantatunnus: SIU/438/00.01.04/2025
Valmistelija: Tekninen osasto
Jättäjä: Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys

Arvioitu käsittelyaika: Lautakunnat elokuussa 2025, kunnanhallitus 15.9.2025.

Luonto- ja kulttuurimaisemien suojelu

Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys vetoaa Siuntion kuntaan, jotta se suojelisi arvokkaat luonto- ja kulttuurimaisemansa aurinko- ja tuulienergiavoimaloilta.

Voimaloiden vaikutukset ovat pitkäaikaisia

Sähkön tarve on kasvanut ja kasvanee edelleen ns. vihreän siirtymän teollisten hankkeiden ja datakeskusten rakentamisen myötä. Yhä useampi maanomistaja on saanut tarjouksia eri voimalaitosyrityksiltä myydä tai vuokrata maansa näiden käyttöön. Vuokra-ajat ovat pitkiä, jopa yli 30-vuotisia. Jos voimalaitos rakennettaisiin nykyisille pelloille, jäisivät yhden sukupolven viljelytyöt tekemättä. Ei voitaisi myöskään ennustaa, palautuisiko maa viljelyskäyttöön.

On suositeltavaa rakentaa uusiutuvaa energiaa. Voimaloille tulee kuitenkin löytää sellaiset sijoituspaikat, jotka eivät estä maanviljelyä eivätkä tuhoa luontoa tai kulttuurimaisemaa. Uudet voimalat voitaisiin sijoittaa joutomaille, teiden varsille, pysäköintialueille ja korkeintaan kitukasvuisille pelloille.

Arvokas ainutlaatuinen historia

 Siuntio on vanha kulttuuripitäjä. Sen maatalousvaltaisen historian arvosta ja arvostuksesta ovat osoituksena määritellyt maisema-alueet, kuten valtakunnallisesti arvokkaat Degerbyn–Pikkalanjoen–Palojoen kulttuurimaisema, Degerbyn – Siuntion viljelymaisemat rakennettuine kulttuuriympäristöineen (RKY): Pickalan kartanon, Sjundbyn kartanon sekä Suitian kartanon ja Siuntion kirkon alueet.

Maisema-alueet ulottuvat tyypillisesti usean kunnan alueelle. Eikä kysymys ole vain jonkin erityisen tai tietyn kohteen rajauksen sisään jäävistä arvoista. Kulttuurihistoriallisen kohteen arvo muodostuu myös sen ympäristöstä. Juuri maisemien ja luontokohteiden säilyminen eheinä kokonaisuuksina on poikkeuksellista ja arvoa luovaa Siuntiossa.

Kulttuurivaikutteinen luonto

Ympäröivä luonto on vuosisatojen saatossa sopeutunut ja muokkautunutkin maatalouden vaikutuksesta. Kulttuuriympäristön kasvillisuus on usein erityinen lajistoltaan. Kymmenien ja satojen hehtaarien laajuiset aurinkopaneelipeitteet muuttaisivat ekosysteemiä kasvillisuuden ja vesitasapainon muuttuessa. Useiden metrien korkuiset voimalakenttien aitaukset estäisivät villien eläinten vapaan kulun vakiintuneilla reiteillään.

Näkyvimmin muuttuisi yhteinen kulttuurimaisemamme. Kymmenien ja satojen hehtaarien aurinkopaneelipeitteet muuttaisivat kauniin kulttuurimaisemamme teollisuuskentiksi.

Vetoomus ja aloite

Esitämme, että kunta viipymättä käynnistää kaavamuutoksen, jolla yleiskaavoihin laaditaan määräys, joka kieltää aurinkovoimaloiden rakentamisen kulttuurimaisemiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Kaavamääräysten voimaantuloon saakka on voimaloiden rakentamisesta ja lupien myöntämisestä pidättäydyttävä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Kunnanhallituksen vastaus kuntalaisaloitteisiin Aurinko- ja tuulivoimalahankkeiden estämiseksi valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla

Johdanto

Tämä asiakirja on vastaus kuntalaisaloitteisiin: Siuntion Kirkonkylän, Lappersin ja Tupalan
asukkaat 12.6.2025 ja Inkoon – Siuntion Ympäristöyhdistys Ry 11.6.2025. Kunnanhallitus on
pyytänyt vastausta varten erilliset lausunnot ympäristö- ja rakennuslautakunnalta sekä
tekniseltä ja kuntakehityslautakunnalta, jotta saadaan kattava näkemys aurinko- ja
tuulivoimaloiden suunnittelusta ja sijoittamisesta. Lautakuntien vastaukset ovat
kunnanhallituksen päätöksen liitteinä. Kunnanhallitus on huomioinut lautakuntien lausunnot
tämän vastauksen laatimisessa. Kunnanhallituksen vastaus keskittyy käytännössä enemmän
aurinkovoimalahankkeisiin.

Vihreä siirtymä

Uusiutuvan energian edistäminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja
energiajärjestelmämme kestävyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Paikallinen ja hajautettu
sähköntuotanto on osa viisasta varautumista ja huoltovarmuutta valtakunnallisesti.
Aurinkovoima tarjoaa puhtaan ja muihin energiantuotantomuotoihin verrattuna hiljaisen
energiamuodon, joka vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Aurinkovoimalahankkeet
ovat parhaimmillaan esimerkki siitä, kuinka uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa vastuullisesti
luontoa ja kulttuuriperintöä kunnioittaen. Tämä tukee sekä ilmastotavoitteita että paikallista
hyvinvointia. Yleisesti ympäristön suojelun ja maan käytön lainsäädäntö ohjaa Suomessa
kaikkea rakentamista. Ympäristöministeriö on julkaissut erilaisia tarkentavia ohjeita ja oppaita
aurinko- ja tuulivoimalarakentamiseen.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Kuntalaisaloitteissa on viitattu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (VAMA).
Ympäristöministeriö toteaa VAMA-alueista, että ”Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
ovat Suomen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu
monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen
rakennuskantaan. Suomessa on 186 tällaista aluetta. VAMA-alueet ovat osa Suomen kulttuuri-
ja luonnonperintöä. Maisemat muuttuvat jatkuvasti sekä ihmisen toiminnan että luonnon
ilmiöiden seurauksena. Suurin osa muutoksesta on esimerkiksi vuodenkierrosta tai
sääilmiöistä johtuvaa lyhytaikaista palautuvaa vaihtelua. Muutokset voivat olla myös
pidempiaikaisia tai pysyviä. VAMA-alueilla muutoksia seurataan valokuvaamalla ja
videoimalla. Kuva-aineistojen avulla voidaan tarkastella maisemiin liittyviä ilmiöitä ja muutosten
vaikutuksia.”

VAMA-alueet perustuvat inventointiin, johon perustuva päätös VAMA-alueista on tehty vuonna
2021 valtioneuvostossa. VAMA-alueiden maankäyttö perustuu alueidenkäyttölain mukaisiin valtakunnan tason alueiden käytön tavoitteisiin, jotka on julkaistu vuonna 2017. Tarkemmasta
VAMA-alueiden maankäytön suunnittelusta on julkaistu oppaita.

Uudellamaalla VAMA-alueita on 12. Siuntiossa VAMA-alue käsittää Siuntion maapohjasta
lähes kolmanneksen. Siuntiossa sijaitsevat Siuntion ja Degerbyn viljelymaisemat, jotka
muodostavat merkittävän osan Siuntion maanviljelykäytössä olevasta alueesta. Siuntion
kunnassa nyt suunnitteilla olevista viidestä aurinkovoimalasta neljä sijoittuu pääosin näille
alueille, käytännössä maanviljelykäytössä tällä hetkellä oleville pelloille. Suunnitellut alueet
sijoittuvat osittain myös Natura- ja pohjavesialueille.

VAMA-alueen lisäksi Siuntion maankäyttöä rajoittavat muutkin valtakunnallisesti ja
maakunnallisesti merkittävät alueet ja kohteet, kuten arvokkaiden kulttuuriperintöjen alueet,
muinaishaudat sekä luontokohteet. VAMA-alueen lisäksi kaikki maankäytön rajoitteet aurinko-
ja tuulivoimaloiden hankealueella ja sen läheisyydessä on huomioitava hankealueen
suunnittelussa. Muutkin maankäytön rajoitteet tulee huomioida.

Maanomistaja

Maalle rakennettavat teollisen mittakaavan aurinkovoimalat vaativat merkittää maapohjaa
muutamista kymmenistä hehtaareista aina usean neliökilometrien alueisiin.
Aurinkovoimalahankkeella on tarve järjestää maapohjan käyttöoikeus hankkeelle sopivalla
tavalla. Samalla hanketoimijalle voi syntyä sopimuksellinen suhde maa-alan omistajan kanssa.
Sopimuksella voidaan määritellä maapohjaa koskevat velvoitteet hankkeen aikana, sen
keskeytyessä tai päättyessä.

Aurinkovoimalat voivat tarjota yhtenä keinona maanomistajille mahdollisuuden hyödyntää
maitaan taloudellisesti ilman intensiivistä viljelyä, millä on omat vaikutuksensa mm. luonnon
monimuotoisuuteen. Maa- ja metsätalousalueiden muuttaminen toiseen käyttöön voi
muutostavasta riippumatta muuttaa kulttuurimaisemaa.

Kunta voi selvittää etukäteen hankkeiden ajatellun sopimuksellisen luonteen (esim. riittävät
vakuudet) siten, ettei kunnalla ole merkittävää riskiä joutua kustantamaan maapohjaan liittyviä
toimia hankkeen elinkaaren aikana. Ympäristönsuojelulain § 133 mukaan toiminnanharjoittaja
vastaa mm. maaperän puhdistamisesta ja entisöinnistä toiminnan lakattua. Jos maaperä
pilaantuu toimija vastaa siitä, ettei tilanteesta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai
ympäristölle. Vaatimus kohdistuu myös esim. konkurssipesään. Toissijaisesti viimekätinen
puhdistamisvastuu on alueen haltijalla. Jollei pilaantuneen alueen haltijaa voida velvoittaa
puhdistamaan pilaantunutta maaperää, kunnan on selvitettävä maaperän puhdistamistarve ja
puhdistettava maaperä.

Maankäyttö

On tärkeää varmistaa, että hankkeet toteutetaan ympäristöllisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti
kestävällä tavalla. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA) ovat osa Suomen
kulttuuri- ja luonnonperintöä ja niiden säilyttäminen on tärkeää sekä kansallisen identiteetin että kestävän maankäytön näkökulmasta. Siuntioon on pitkään muutettu maisemien ja
luonnonläheisyyden vuoksi. Tästä mahdollisuudesta ja maineesta tulee pitää kiinni.

Nykyisen valtioneuvoston hallitusohjelman mukaan uudet voimalat tulee mahdollisuuksien
mukaan sijoittaa joutomaille, teiden varsille, pysäköintialueille ja muulle rakennetulle alueelle.
Uudistettavan alueidenkäyttölain luonnoksessa linjataan myös aurinkovoimaloiden
sijoittamiselle uusia velvoitteita ja vaaditaan kaavoitusta aina yli 10 hehtaarin
aurinkovoimaloille. Teollisen mittakaavan aurinkovoimalat eivät automaattisesti edellytä
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). ELY-keskuksen päätöksellä tehtävässä YVA-
menettelyssä aurinkoenergiahankkeista saadaan kuitenkin tietoa niiden tyypillistä
vaikutuksista. Siuntiossa selvitetään YVA-menettelyn mahdollisimman kattavaa käyttöä
kunnan alueelle tulevissa aurinko- ja tuulivoimahankkeissa.

Kunnat voivat päätöksillään ja maankäytön suunnittelulla ohjata aurinkovoimarakentamista tai
estää niiden toteutumisen. Siuntion naapurikunnista Raasepori ja Inkoo ovat linjanneet, että
aurinkovoimarakentaminen teollisessa mittakaavassa ei lähtökohtaisesti ole mahdollista
valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Lisäksi Uudenmaan liitto on antanut
suosituksen, että laajoja aurinkovoimalakokonaisuuksia ei tulisi sijoittaa valtakunnallisesti tai
maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille.

Siuntion elinkeinopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että kunta edistää
aurinkoenergiahankkeita, mutta maisemalliset ja kulttuuriarvot huomioidaan. Siuntio huomioi
valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Toteutuksessa vältetään suuria
aurinkovoimaloita, jotka voivat heikentää Siuntion vetovoimaa.

Kaavoitusprosessi

Mm. kunta, kuntalainen ja tontin omistaja tai haltija voi hakea kaavoitusta tai muutosta
olemassa olevaan kaavaan. Kunnilla on erilaisia omia säädöksiä kaavaprosessin
käynnistämisestä tai sen ehdottamisesta. Kunnalla on velvollisuus käsitellä sille osoitetut
kaavoitushakemukset ja tehdä päätös kaavoitusprosessin käynnistämisestä tai sen
hylkäämisestä.

Kaavoituksessa otetaan kantaa hankkeen hyötyihin ja haittoihin. Hankkeesta tehdään kattavat
vaikutustenarvioinnit. Kaavoitus on myös osallistava prosessi. Paikallisilla asukkailla,
maanomistajilla, kuntalaisilla ja muilla sidosryhmillä on merkittävä rooli kaavoituksen eri
vaiheissa. Heidän osallistumisensa luo edellytykset laadukkaalle ja hyväksyttävälle
maankäytölle ja on pohjana hankkeen päätöksenteossa.

Kaavoitusprosessin tulee sisältää kattavia ja oikeellisia vaikutusten arviointeja sekä kielteisten
vaikutusten lieventämistoimien määrittämistä. Tyypillisiä aurinkovoimaloihin liittyviä vaikutusten
arviointeja ovat esimerkiksi ihmisen elinolot ja -ympäristö sekä taloudelliset vaikutukset kaavan
kohteena oleville yrityksille ja kuntatalouteen. Kaavoitusprosessi itsessään takaa eri
osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa vaikutusten arviointeihin sekä esittää niitä koskevia
mielipiteitä. Kaavoitusprosessi myös takaa eri kuulemisissa esitettyjen näkemysten
huomioimisen kaavaratkaisussa.

Siuntion kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen (26.5.2025 § 43 elinkeinopoliittinen ohjelma),
että teollisen mittakaavan aurinkovoimalahankkeet toteutetaan kaavaprosessin kautta.
Päätökset aurinkovoimaloiden sijoittamisesta tehdään siten Siuntiossa hankekohtaisesti
kaavoituksen kautta perustuen hankkeiden vaikutusten arviointeihin. Kaavoitusprosessi käy
läpi useita vaiheita, joissa viranomaiset antavat lausuntojaan ja osalliset voivat esittää
mielipiteensä. Tämä varmistaa, että kaikkien osapuolten näkemykset tulevat huomioiduiksi
ennen päätösten tekemistä.

Kaavoituksen vaiheet ovat tiivistetysti:

Aloitusvaiheessa kunta päättää kaavan laatimisen käynnistämisestä. Päätös kaavaprosessin
käynnistämisestä on kunnan (kaavaharkinta), Siuntiossa tekninen lautakunta. Tässä
yhteydessä laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja tiedotetaan kaavan
vireilletulosta (mm. kuulutus ja verkkosivut). Aloitusvaiheessa kerrotaan muun muassa kaavan
laatimisen aikataulusta, kaavan tavoitteista, tehtävistä selvityksistä, arvioitavista vaikutuksista
sekä osallistumisen prosessista.

Luonnosvaiheessa laaditaan kaavaluonnos, tai erilaisia vaihtoehtoja kaavoituksen
toteuttamiseksi, jossa esitellään alustavat suunnitelmat. Luonnos asetetaan nähtäville, ja
kuntalaiset voivat antaa mielipiteitä. Mahdollista ja usein tarpeellista on järjestää
asukastilaisuuksia tai työpajoja.

Ehdotusvaiheessa kaavaluonnoksen pohjalta laaditaan tarkempi kaavaehdotus, joka
asetetaan nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Kuntalaiset ja osalliset voivat tehdä
ehdotukseen muistutuksia. Myös viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Muistutuksiin ja
lausuntoihin kunta antaa vastineet.

Hyväksymisvaiheessa kaavaehdotus käsitellään Siuntiossa teknisessä lautakunnassa,
kunnanhallituksessa ja lopullisen päätöksen kaavan hyväksymisestä tekee kunnanvaltuusto
kunnanhallituksen ehdotuksen pohjalta. Valtuuston päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Kaava tulee voimaan, kun valitusaika on päättynyt eikä valituksia ole tai ne on käsitelty.
Tämän jälkeen kaava voidaan kuuluttaa voimaan.

Maanomistaja saattaa olla kaavoituksen hakijana ja varsinaisen kaavasuunnittelutyön saattaa
tehdä kunnan kanssa tehtävän kaavoitussopimuksen perusteella maanomistajan tai
hankekehittäjän palkkaama konsultti. Näissä tilanteissa vastaukset muistutuksiin ja
lausuntoihin annetaan kaavan sisältöön liittyvissä asioissa kunnan henkilökunnan toimesta.
Tekninen lautakunta päättää kunnan antamien vastineiden hyväksymisestä. Tekninen
lautakunta tekee myös ehdotuksen kunnanhallitukselle ja valtuustolle kaavan viemisestä
hyväksymiskäsittelyyn.

Johtopäätös

Valtuuston päättämä elinkeinopoliittinen ohjelma sitoo kunnanhallituksen vastausta tässä
käsiteltäviin kuntalaisaloitteisiin nähden. Siuntion kunta on päättänyt, että jatkossa ns. teollisen
mittakaavan aurinkovoimalahankkeet toteutetaan kaavaprosessin kautta päätettäväksi. Päätös
on kunnanvaltuuston tekemä 26.5.2025 § 43 (elinkeinopoliittinen ohjelma).

Samassa elinkeinopoliittisessa ohjelmassa määritellään, että ”kunta edistää
aurinkoenergiahankkeita, mutta maisemalliset ja kulttuuriarvot huomioidaan. Kunta huomioi
valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja välttää suuria aurinkovoimaloita, jotka voivat
heikentää Siuntion vetovoimaa.” Ohjelman mukaan Siuntioon ”Houkutellaan vihreän siirtymän
mukaisia teollisia investointeja, mutta huomioidaan niiden vaikutus ympäristöön ja
hyvinvointiin. Teollisuusalueet suunnitellaan niin, että maisemalliset ja ympäristöarvot säilyvät.”
Kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole rajattu mitään kunnan alueita kaavoitusprosessin
ulkopuolelle. Täten myös VAMA-alueita koskevat vireillä olevat ja mahdollisesti vireille tulevat
aurinkovoimahankkeet tutkitaan hankekohtaisesti kaavoitusprosessien kautta.

Kaavoitusprosessissa huomioidaan hankekohtaisesti hankealueella ja sen läheisyydessä
olevat maankäyttöä rajoittavat tekijät niin, että kaavoitusprosessi sisältää rajoitteita koskevat
kattavat ja oikeelliset vaikutusten arvioinnit sekä hankkeen kielteisille vaikutuksille riittävät
lieventämistoimet.

Aurinkovoimaloita tai muutakaan tarkoitusta koskevaan kaavoitusprosessiin ryhtyminen ei
automaattisesti takaa millaiseen tulokseen kaavoitusprosessissa päädytään valtuuston
käsittelyssä eikä mahdollisten valitusten jälkeen oikeudessa.

Kaikissa hankkeissa tehdään selvitykset yhteisvaikutuksista muiden kunnan alueille jo
toteutettujen ja suunnitteilla olevien hankkeiden kanssa. Aurinkovoimalahankkeet on aina
toteutettava niin, että maaperän ja pohjavesialueiden tila turvataan. Toiminnanharjoittajalla on
oltava riittävät vakuudet, jotka kattavat maaperän puhdistamisesta ja entisöinnistä toiminnan
lakattua säädetyt velvoitteet.

Aloite on jätetty 7.5.2025
Seurantatunnus: SIU/440/00.01.04/2025
Valmistelija: Tekninen osasto
Jättäjä: Leena Lehtoruusu

Esitämme, että Störsvikintie jäljempänä mainitulla tavalla varustetaan “Pysähtyminen kielletty” liikennemerkeillä C 37.

Esitämme, että tieosuus Sienitien risteys – Mäntykalliontien risteys varustetaan liikennemerkillä C37. Edelleen esitämme, että vastaava liikennemerkki sijoitetaan tien toiselle puolelle alkaen Rantaniityntien risteyksestä kohti tietä 51.

Perusteet

Pickala Rock golfkentän rakentamisen aloittamisen myötä edellä todettu Störsvikintien katuosuus muuttui rekkojen parkkialueeksi. 

Rakennustyömaille jonottavat rekat pysäköivät ajoväylälle odottamaan pääsyä työmaille, niitä tyhjäkäytetään ja  niiden kasetointia hoidetaan julkisella tiellä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa, merkittävää melu- ja hajuhaittaa ao. tieosuudella olevalle omakotiasutukselle. Myös liikenteen vaaratilanteet ovat yleisiä.

Odotimme, että tien käyttäminen rekkaparkkina ja kasetointialueena  loppuisi Rock-kentän valmistumisen myötä. Näin ei ole tapahtunut. Päin vastoin, tilanne on entisestään pahentunut. Nyt on tavanomaista, että rekkoja ei ole yksi, vaan useita ja pysäköinti ei kestä kasetoinnin vaatimaan noin tuntia, vaan rekat ja niiden perävaunut seisovat ja niitä tyhjäkäytetään alueella pitkään.

Tiedossamme on, että kunnan rakennustoimintaan liittyvä logistiikka on tällä hetkellä suurin ongelman aiheuttaja. Toteamme, että tämä ei saa olla este aloitteen hyväksymiselle.

Suuret rakennushankkeet tulee suunnitella siten, että niiden logistiikka suunnitellaan kestävästi, ei julkiselle tielle ja ympäristöä merkittävästi häiritsevällä tavalla.

Aloite on jätetty 28.4.2025
Seurantatunnus: SIU/365/00.01.04/2025
Valmistelija: Sivistysosasto ja tekninen osasto
Jättäjä: Laura Hednäs

Pohjustus:

Moni lapsi viettää kesällä päivisin aikaa yksin ilman lämmintä ruokaa. Monessa kunnassa sekä kaupungissa ympäri suomea tarjotaan maksuttomia puistoruokailuja joko 1 kuukauden ajan kesällä tai siihen asti kunnes koulut alkavat.

Mikä puistoruokailu on?

Puistoruokailussa tarjotaan maksuton keitto-​ tai laatikkolounas alle 18-​vuotiaille lapsille ja nuorille joka arkipäivä. Ruokajuomana on tarjolla vettä.
Ruokailua varten tulee ruokailijoiden ottaa mukaan omat ruokailuvälineet (lautanen + aterimet + lasi/muki). Puistoruokailuun ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Alle kouluikäiset lapset ruokailevat huoltajan tai muun vastuuhenkilön kanssa.

Miksi puistoruokailu?

Tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Lapset ja nuoret voivat osallistua yhdessä puistoruokailuun ja tavata siellä myös uusia ihmisiä.

Puistoruokailu toimii lisäksi myös kannustimena alueen lapsiperheille tutustua puistojen muuhun toimintaan sekä tapaamaan muita kunnassa asuvia lapsiperheitä.

Miten sen voisi toteuttaa?

Maistuva ruoka ja ohjaus auttavat taistelussa hävikkiä vastaan. Ruokalistalle valitaan sellaisia lapsille maistuvia ruokalajeja, joita lasten on helppo syödä puisto-​olosuhteissa. Ruokalista julkaistaan etukäteen kunnan verkkosivuilla.

Esimerkki toteutuksesta:

Puistoruokailussa tarjotaan maksuton keitto/puuro & mehukeitto-​ tai laatikkolounas. Kunakin päivänä on tarjolla yksi ruokalaji ja ruokaa tarjotaan niin kauan kuin sitä riittää. Kasvisruokaa tarjotaan 2-3 päivänä viikossa.

Respons:

Kiitos periaatteiltaan erittäin kannatettavasta kuntalaisaloitteesta. Maksuton puistoruokailu olisi varmasti tervetullut lisä monen lapsiperheen kesäiseen arkeen. Asia vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja määrärahojen varaamista budjettiin. Jos maksutonta tai edullista puistoruokailua päätetään tarjota, on se mahdollista aikaisintaan kesällä 2026.

Jos sivistyslautakunta päättäisi aloittaa asian valmistelun, olisi pohdittava ainakin seuraavaa:

1. Alle 18-​vuotiaiden lasten huoltajilta olisi kysyttävä, olisiko maksuttomaan/edulliseen puistoruokailuun osallistujia.
2. Kuntalaisilta on selvitettävä, olisiko ruokailua järkevää järjestää vain keskusta-​alueella vai myös muissa taajamissa (kirkonkylä ja Störsvik).
3. Koska ruokapalvelut on Siuntiossa kilpailutettu ulkopuoliselle toimijalle, tulee palveluntuottajalta pyytää tarjousta ruokailun järjestämisestä. Vaihtoehtoisesti voidaan puistoruokailu kilpailuttaa erikseen.
4. Saatujen tietojen perusteella asia viedään luottamushenkilöorganisaation päätöksentekoon, jos puistoruokailu saa riittävää kannatusta.

Vastaus kuntalaisaloitteeseen on laadittu sivistysosaston ja teknisen osaston yhteistyönä.

Aloite on jätetty 15.11.2024
Seurantatunnus: SIU/31/00.01.04/2025
Valmistelija: Kenneth Flythström ja Emil Vehanen
Jättäjä: Wille Alasmäki

Bussikuljetukset ovat merkittävä osa siuntiolaisten kulkemisesta junien rinnalla.
Haluan Siuntion kaikkiin busseihin turvavyöt, lyhyemmät reitit ja lisää aikatauluja.

Siuntiossa on pitkään ollut kunnan tarjoamia bussi kyytejä koululaisille.

On hieno asia, että HSL- on alkanut liikennöitsemään Siuntiossa. Bussikyydit ovat aikaistuneet niin että juniin ehdittäisiin paremmin, joka on aiheuttanut sen, että koululaisetkin joutuvat heräämään erittäin aikaisin kouluun, vaikka se alkaisikin paljon myöhemmin. Lapset tulevat levottomiksi pitkien bussimatkojen aikana ja alkavat riehua, joka häiritsee kanssa matkailijoita.

Ei ole turvallista, että lapset joutuvat kävellä pimeässä aikaisin aamulla. Myös turvavöitten puute linja-autoissa on iso ongelma. On hyvä että osissa linja-autoissa on turvavyöt mutta mielestäni kaikkiin linja-autoihin pitää saada turvavyöt. HSL-linja-autot ovat suunniteltu kaupunkeihin, joissa on pienet liikennenopeudet. Mutta Siuntiossa ajetaan suurimmaksi osaksi maantienopeuksilla. Tiet ovat myös huonokuntoisia, jolloin matkustajat pompahtelevat sisällä.

Bussikyytejä kulkee liian harvakseen ja liian pitkiä matkoja kerrallaan, jolloin matkat kestävät pitkään esimerkiksi 914 linja Vejans-Lappers-Raivio-Kuntakeskus ja 917 linja Hästböle-Suitia-Pauni-Kuntakeskus. Nämä linjat voitaisiin jakaa kahteen eri bussiin, jolloin työllistettäisiin enemmän ihmisiä ja bussimatkat pienentyisi.

Tiedän myös ettei kunta voi yksin päättää busseista joten kunta voisi keskustella HSL:n kanssa bussi kuljetuksista.

Vastaus:

Tausta

Siuntion kunnalle on jätetty kuntalaisaloite 6.11 aiheena bussi-kuljetukset tarvitsevat muutosta Siuntiossa. Aloitteessa korostetaan junayhteyksien tarjoamisen vaikutuksia koululaisten koulumatkoihin ja odotusaikoihin sekä sitä, ettei kaikissa Siuntiossa ajavassa kalustossa ole turvavöitä. Lisäksi aloitteessa on mainittu, että busseja kulkee liian harvakseen ja liian pitkiä matkoja kerrallaan.

Vastine

Siuntion kunta on Helsingin Seudun Liikenteen jäsenkunta, joka tarkoittaa, että HSL toimii Siuntiossa joukkoliikenneviranomaisena.

Turvavöistä on käyty keskustelua HSL:n kanssa, mutta syy turvavöiden puuttumiseen  johtuu pitkälti käytännön syistä. Turvavyöt on koettu vaivalloisiksi, kun bussiin tulee matkustajia ja osa jää pois melko nopealla syklillä. Jos turvavyöt on asennettu bussiin, niiden käyttäminen on matkustajan vastuulla ja pakollista. Koska kaupunkibusseissa, Siuntion kalusto mukaan lukien, on myös seisomapaikkoja, ei istumapaikoillakaan ole katsottu aiheelliseksi vaatia turvavyön käyttöä.

HSL on pyrkinyt pitämään erilaisten bussityyppien määrän kohtuullisen rajallisena. Käytössä on erilaisia kalustokokoja ja kahta erilaista tilaajaväritystä (tavallinen ja runkolinja). Esim. pidemmän matkan liikenteeseen HSL:llä ei ole erillisiä kalustotyyppejä, toisin kuin joillakin kaupunkiseuduilla Euroopassa on. Pienemmällä kalustotyyppimäärällä haetaan kustannustehokkuutta sitä kautta, että samoja busseja voi käyttää missä tahansa HSL-alueella ja niiden elinkaari saadaan siten hyödynnettyä paremmin. Kaupunkibusseihin olisi teoriassa mahdollista jälkiasentaa turvavyöt. Tämä vaatisi muokkauksia istuintyyppeihin ja rakenteisiin (istuimet lattiaan kiinni, ei sivukiinnityksiä jne.). Istuimien lisäksi vaikutuksia olisi laajemminkin liittyen pyörätuolikiinnityksestä turvavyövaloihin ja muutoskatsastukseen. Muutostyöt vaativat kaluston uudelleen katsastuksen, ja sen läpimenosta pitäisi olla varmuus, mikä saattaa edellyttää erilaisia virallisia testauksia. Eli kyseessä olisi iso työ, joka ei jokaiseen malliin onnistuisi. Tästä ja yllä mainituista muista käytännöistä johtuen, myöskään Siuntion osalta ei poikkeusta lähtökohtaisesti lähdetä tekemään. Siuntion liikenteessä olevalla vastaavalla kalustolla ajetaan HSL-alueella maantienopeuksilla mm. Länsiväylää, kehäteitä ja Lahdenväylää. Myöskään näillä linjoilla ei ole käytössä turvavöitä.

Aloitteessa oli nostettu huoli junayhteyksien mahdollistamisen vaikutuksista koulumatkoihin. Siuntiossa on tarjottu syksystä 2023 mahdollisuutta käyttää vaihtoyhteyttä eripuolilta Siuntiota klo. 7:54 lähtevään junaan. Vaihtoyhteyden tarjoamisen yhteydessä myös koulun alkamisaikoja aikaistettiin 15 minuutilla, jotta oppilaiden odotusaika ei muutoksesta johtuen kasvaisi merkittävästi. Valtaosa aamun busseista saapuu Siuntion keskustaan noin 7.45, joka tarkoittaa oppilaille odotusaikaa noin 15 minuuttia.

Siuntion kunta ja HSL:n suunnittelijat tarkastelevat parhaillaan Siuntion nykyisten bussilinjojen reittejä ja aikatauluja, jotta ne vastaisivat paremmin kuntalaisten toiveita ja tarpeita. Myös aamun odotusaikojen minimointi sisältyy tähän suunnitteluun. Muutoksista tullaan viestimään vuoden 2025 aikana sitten, kun sellaisia on liikenteeseen tulossa.

Aloite on jätetty 9.6.2024
Seurantatunnus: SIU/10/00.01.04/2025
Valmistelija:
Jättäjä: Anna Lamminmäki

Ehdotamme, että Siuntion kunta hankkii päiväkoteihin sisäilmapuhdistimia henkilöstön, lasten sekä lasten vanhempien sairastavuuden ehkäisemiseksi.

Tuore Ylen artikkeli “Päiväkoteihin tuodut ilmanpuhdistimet vähensivät lasten sairastelua lähes kolmanneksella” (julkaistu 27.11.2023) kertoo E3 Pandemic Response -hankkeen kaksivuotisesta tutkimuksesta. Tutkimus selvittää ilman puhdistamisen vaikutusta lasten, henkilökunnan ja päivähoidossa olevien lasten vanhempien sairastavuuteen ja työpoissaoloihin.

Tutkimuksen ensimmäisenä vuotena on saatu alustavia tuloksia, että päiväkodeissa, joissa on lisätty ilmanpuhdistusta, lasten sairastaminen on vähentynyt noin 30 prosenttia.

Artikkelin mukaan leikki-ikäiset lapset sairastavat keskimäärin 10-13 tarttuvaa infektiota vuodessa ja infektiot kestävät yhdestä kolmeen viikkoa.

Sairauksilla on merkittävä kustannusvaikutus, joka myös ilmenee artikkelista;

“Yhden sairauspoissaolopäivän hinta on työnantajalle noin 370 euroa. Jos saisimme 30 prosenttia lasten aiheuttamista sairauspäivistä pois sekä niiden lisäksi taudit, jotka menevät lasten mukana kotiin vanhemmille, siitä tulisi iso säästö. Tähän ei ole edes laskettu terveydenhuollon kustannuksia, lääkekuureihin liittyviä kustannuksia tai pitkäaikaishaittoja, –“

Sisäilmapuhdistimien hankinta on kunnalle hyvin maltillinen investointi päiväkotien pienen lukumäärän vuoksi, ja hyvin todennäköisesti maksaa itsensä takaisin sairauksien aiheuttamien kustannusten vähenemisen muodossa.

Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20052273
https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/e3-excellence-pandemic-response-and-enterprise-solutions
https://www.pandemicresponse.fi/(du flyttas till en annan tjänst)

Vastaus: aloite on käsittelyssä

Aloite on jätetty 26.9.2024
Seurantatunnus: SIU/494/10.06.01/2024
Valmistelija: Kenneth Flythström, Emil Vehanen
Jättäjä: Katriina Saarnilahti

KAAVAMUUTOSVAATIMUS

Kaavan mukaisessa hyväksytyssä tiesuunnitelmassa Timalantien liittymä Tenniskalliontielle ja Tenniskujalle siirtyy Tenniskalliontien päähän. Samalla yli 14 vuotta kiinteistöjen käytössä ollut päällystetty liittymä lähempänä Störsvikintietä suunnitellaan jäävän pyörätieksi. Olen tiedustellut kaikilta 22:lta kiinteistöltä kyseisten teiden varrella näkemystä pyörätieksi muuttamisesta ja yhtään puoltavaa lausuntoa en ole saanut. Päinvastoin kiinteistöjen omistajat haluavat säilyttää nykyisen ajotien eivätkä näe tarvetta pyörätielle lainkaan. Muutosta vastustetaan yksimielisesti. Tästä syystä vaadin omasta ja muiden puolesta kaavamuutosta, jolla pyörätie muutettaisiin ajoliittymäksi.

Perusteluna on
– vuosia vakiintunut käytäntö käyttää ”pyörätietä” ajotienä
– pyörätie ei jatku ja uusi kevyen liikenteen väylä on kaavoitettu Timalantielle
– ajotien säilyttäminen jakaisi kiinteistöille kulkevan liikennemäärän tasaisemmin kuin yksi liittymä
-Timalantie tulee olemaan pitkään ruuhkainen jatkuvan rakentamisen johdosta. Rockin alueelle on kaavoitettu toista sataa asuinkiinteistöä.

Vastaus:

Siuntion hallintosäännön §52 mukaan tekninen johtaja toimii kaavoitus, kehitys ja joukkoliikenteen tulosalueen johtajana.

Störsvikissä Golf-kartanon pohjoispuolen alueen asemakaava on hyväksytty Siuntion kunnanvaltuustossa 9.11.2009 § 88. Kyseisessä asemakaavassa kaava-alueen keskeiseksi liikennettä välittäväksi uudeksi pääväyläksi on silloisessa osayleiskaavassa, nykyisin asemakaavoitettu linjaus kt51:n ja Siuntiontien risteykseen Sunnanvikissä. Siuntion maankäytön kehityskuvan mukaisesti asemakaavoitettu Störvikin tulotie tulee olemaan pääväylä Kuntakeskuksesta Störsvikiin kulkien Sunnanvikin kautta tulevaisuudessa, kun eritasoliittymä on valmistunut. Tämän perusteella on luontevaa, että liikenne ohjautuu tenniskujalta ja tenniskalliontieltä Sunnanvikin suuntaan jo kaava-alueelta lähtien.

Timalantie tulee olemaan tulevaisuudessa eritasoliittymän ja Timalantien valmistuessa vilkkaasti liikennöity väylä, jolloin ajoneuvojen määrä Timalantien ja Störsvikin risteyksessä tulee kasvamaan. Myös tästä johtuen on perusteltua, että Tenniskujan ja Tenniskallion liikenne ohjataan Timalantielle voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kauemmas em. risteyksestä, jottei risteysalue ruuhkaudu.

Tekninen osasto on vastaanottanut 2.10.2024 päivätyn kirjelmän alueen kiinteistönomistajalta, jossa todetaan, että asemakaavan mukaiset katuratkaisut tulisi säilyttää.

Teknisessä lautakunnassa 10.9.2024 § 94 hyväksytty Timalantien (Störsvikin tulotie) katusuunnitelma on laadittu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan mukaiset katuyhteydet ovat liikenneturvallisuuden sekä alueen maankäytön näkökulmasta perusteltuja.

Aloite on jätetty 15.11.2024
Seurantatunnus: SIU/31/00.01.04/2025
Valmistelija: Kenneth Flythström
Jättäjä: Hilkka Toivonen

Kunnan julkaisemissa kuulutuksissa nykyään ilmoitetaan, että kyseinen aineisto (kaavat tai muu) on nähtävissä kunnan nettisivuilla ja kunnantalossa sen aukioloaikana.

Ehdotan, että sen lisäksi aineisto on paperimuodossa nähtävissä kirjastossa. Kirjasto voi varata yhden lehtihyllykotelopaikan ajankohtaisia kuulutuksia ja mm. juuri kaava-aineistoja varten.

Perustelu, miksi kirjastoon: kirjastolla on laajat aukioloajat omatoimiaikoineen. Moni pystyy hahmottamaan laajat kokonaisuudet parhaiten paperilla.
Tämä lisäisi kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja saada tietoa.

Vastaus: aloite on käsittelyssä

Aloite on jätetty 30.12.2023
Seurantatunnus: SIU/108/10.00.04/2024
Valmistelija: Riku Haili, Emil Vehanen
Jättäjä: Tom ja Anna Paasikivi

Asemalla sijaitsevan luistelukentän pohja on asfaltoitu. Asvaltti on vanha ja epätasainen. Näinollen kentän jäädyttäminen sellaiseksi, että siinä luistelu on turvallista vaatii kentän pohjan uusimimisen. Kentän pohja tulisi uusia tavalla, että siinä otetaan huomioon myös kesäkäyttö. Yksi keskikokoinen kenttä vaatii n. 100-120 kuutiota vettä luisteluun. Kentän viereen tulee perustaa vesipiste, jolla alue saadaan helposti jäädytettyä. Vesipiste tulisi sijoittaa erilliseen varastoon suojaan ulkoilmalta sekä mahdolliselta ilkivallalta.

Kaikille jääalueille tulisi varata jäänpuhdistusvälineitä, joilla käyttäjät pystyvät pitämään aluetta puhtaana pienistä lumimääristä.

Luistelukentän ylläpito vaatii kunnalta joko lisärsussointia osa-aikaiseeen kausityöntekijään tai erilliseen sopimukseen yrittäjän kanssa, jolla on tarvittava välineistö ja työntekekijä. Kustannusvertailu näiden vaihtoehtojen kanssa tulee tehdä.

Mikäli kentän ylläpitö ja huolto olisi kunnan vastuulla, niin kentän auraus ja muu lumenpoisto vaatii kunnan hankittavaksi esim.pientraktorin. Pientraktorille ja siihen liittettäville lisävarusteille löytyy kunnassa käyttöä vuoden ympäri.

Vastaus:

Siuntion luistelukenttä sijaitsee tällä hetkellä Siuntion tenniskentällä. Siuntion talousarviossa kuntakeskuksen liikunta alueisiin on varattu vuosille 2024-2025 yhteensä 200 000€, johon sisältyy tenniskentän kunnostus. Kunnostuksessa tullaan huomioimaan ympärivuotinen käyttö. Kyseiseen investointikohteeseen sisältyy myös välineistön hankinta tenniskentälle mukaan lukien talvikäyttö.

Nopeammalla aikavälillä tekninen toimi on käynyt keskusteluja aktiivisten siuntiolaisten kanssa jääkentän ylläpidosta ja yhteistyö vapaaehtoisten kanssa aloitettiin tammikuussa 2024. Lisäksi kunta toimittaa kentälle jäänpuhdistusvälineitä sekä maalit pikaisella aikataululla. Kentän auraus on ulkoistettu siuntiolaiselle yrittäjälle.

Nykyisen luistelukentän tilalle (tai lisäksi) on kunnan talousarviossa vuodella 2024 budjetoitu jääkiekkokaukalo, jolle on jo olemassa oma vesipiste. Työkoneiden tarvetta ollaan kartoittamassa ja mikäli kunnan tekninen toimi tulee siihen lopputulokseen, että oma mönkijä tai traktori on järkevä hankkia, niin sellaisen hankkimista tullaan ehdottamaan.

Aloite on jätetty: 4.12.2023
Seurantatunnus: SIU/691/00.01.04/2023
Valmistelija: Jytta Poijärvi-​Miikkulainen, Kenneth Flythström ja Eero Kling
Jättäjä: Jan Airola

Miksi? 
 
Yhdistävä tekijä kunnallisesti tuotettujen toimivien liikuntapalveluiden kanssa on keskittäminen. Tällä hetkellä Siuntiossa on useita harrastusmahdollisuuksia mutta ne ovat kaikki hajanaisesti verrattaen suuren kunnan alueella. Tämä vaikeuttaa niin ylläpitoa kuin saavutettavuutta. Keskittämällä palvelut yhteen paikkaan on kaikkien tahojen etu. Tarjoamalla keskitettyjä palveluita löytyy jokaiselle jotain ja samalla vähennetään edestakaisin ajoa esimerkiksi lasten harrastamisen takia.  
 
Mihin? 
Vastaavan kokoisiin kuntiin nähden Siuntiossa on valtava etu uimahalli investoinnin myötä. Moni vastaavan kokoinen kunta ei voisi vastaavasta haaveilla vaikka heillä onkin muuten liikuntapalvelut hyvin hoidossa. Keskittämällä muitakin liikunnallisia palveluita uimahallin yhteyteen luodaan myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle jo olemassa olevien tilojen ja toimijoiden kautta. Uimahalli, kuntosali + liikuntasali sijainteineen on neljän Siuntiota halkovan verisuonen keskipisteessä. Etelässä 51, Pohjoisessa Lohja ja Ykköstie, Lännessä Virkkala ja Inkoo ja Idässä Evitskog ja Kirkkonummi.  
 
Vaihtoehtoisesti Aseman seudulla on jo olemassa olevia liikuntapalveluita mutta katson näiden olevan enemmän sidoksissa koululiikuntaan (pitää säilyttää) ja jotta kunta voisi kasvaa pitää aseman seudulla olla tilaa kasvulle. Mikäli katsomme muita vastaavia kuntia niin urheilukeskukset on järjestään sijoitettu hieman keskustan ulkopuolelle.  
 
Miten?  
Koska urheilukeskusta voi halutessaan kehittää loputtomiin tuomalla lisää mahdollisuuksia samaan yhteyteen on edettävä vaiheittain.  

Ensimmäisessä vaiheessa keskittyisin brändäykseen sekä kunnostamaan jo alueella olevia liikuntapaikkoja kuten tenniskentät, Tjusträskin uimaranta sekä ulkoilureitit (rullaluistelun asfaltti). Ensimmäisessä vaiheessa osana brändäystä kunnan hoitamat hiihtoladut tehdään uimahallin ympäristöön valaistulle alueelle. “Koko perheen voimin ladulle ja uimaan”. Latuja olisi hyvä olla eri tasoisille hiihtäjille eli vähintään kaksi. Osana brändäystä kartoitetaan kesää ajatellen alueen pyöräilyreitit (maasto + matka) sekä suunnistusrasteja lähialueen maastoon. Ensimmäisen vaiheen kustannukset pysyvät toisin sanoen verrattaen pieninä. 
 
Toisessa vaiheessa rakennetaan Lepopirtin ja tenniskenttien väliselle alueelle täysipitkä tekonurmikenttä (min. 95x55m).  Alla hahmotelmaa miten mahtuisi.  

Tekonurmikenttä tehtäisiin ympäristö- ja käyttäjäystävällisenä puukuitutäytteisenä (Esim. https://forest.fi/fi/artikkeli/puu-korvasi-kumirouheen-jalkapallokentalla/#d47458be(öppnas i en ny flik, du flyttas till en annan tjänst)). Täysikokoinen kenttä antaa mahdollisuuden tapahtumien järjestämiseen ilman häiriötä keskustan muuhun elämään. Alueelta löytyy jo tarvittavat pysäköintitilat sekä palveluita. Huom. Talin palloiluhallissa järjestetään junioreiden käsipalloturnauksia tekonurmella talvisin koska on riittävän iso tila. Sjundeå Cuppia ajatellen tekonurmi myös kestää turnauskäytössä paremmin kuin luonnonnurmi.  

Kolmannessa vaiheessa investoidaan tekonurmikentän kattamiseen. Ylipainekuplahalli täysikokoisen kentän päälle tuo vuokratuloja ja yritystoiminnan tukea myös muista kunnista. Lohjan Muijalan kupla on yli 40 vuotta vanha eikä riitä nykyisille kävijämäärille. Inkoon jalkapallohalli ei täytä mittojen puolesta edes 10 vuotiaiden otteluvaatimuksia. Veikkolasta ajetaan Nummelaan tai Masalaan talviharjoituksiin. Karjaalta ajetaan Tammisaareen. 
 
Neljännessä vaiheessa tehdään Lepopirtin kaakkoispuolen kaistaleelle luistelua varten alue joka toimii kesäisin lämmittelyalueena tekonurmikentälle.  
 
Vaiheiden lukumäärään, sisältöön saatikka aikatauluun en tässä taloustilanteessa halua ottaa aloitteessani liikaa kantaa. Näkisin kuitenkin että pystyisimme tarjoamaan parempaa jo vaiheen 1 toiminnoilla. Näiden vaiheiden toteuttaminen vaatii yhteistyötä Hotelli Siuntion osalta mutta en usko että heillä on ainakaan asiaan vastustusta kun käytännössä tuomme heille lisää asiakkaita. Koko perheen aktivointi liikkumaan on helpompaa kun jokaiselle voi tarjota jotain.  

Respons:

Kuntalaisaloitteessa esitelty malli toimintojen keskittämisestä ja asteittaisesta parantamisesta on kannatettava ja osittain jo käytössä. Asiaa on käsitelty laajasti Siuntion liikuntaolosuhdeselvityksessä (Liikkumisen ja urheilun olosuhteet Siuntiossa 2020-2024(öppnas i en ny flik)). Selvitystä tehtäessä uimahallin maaston tilanne oli kuitenkin vielä toisenlainen, joten selvityksen päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi.  

Siuntio haluaa olla tunnettu siitä, että täällä ihmiset voivat hyvin. Siuntion elinvoiman ja brändin rakentamisessa hyvinvointi, johon liikkuminen ja ulkoilu kuuluu, ovatkin keskiössä. Maantieteellisesti hyvinvointipalveluiden ja matkailunbrändin rakentamisessa on kolme painopistettä:  
1) Hotelli Siuntio kokonaisuus 
2) kuntakeskus  
3) Pickala-Störsvik 

Tämä kolmipisteinen malli mahdollistaa toisiaan tukevat mutta kuitenkin pääosin erilaiset toiminnot.  

Hotelli Siuntion kokonaisuus on kehittymässä suuntaan, jossa vakinainen asuminen on keskeisessä roolissa. Hyvinvointipalvelut kulkevat konseptissa hyvin mukana mutta eivät tukeudu urheilukeskustyyppiseen toimintaan. Nykyiset kunnan operoimat palvelut alueella (uimahalli, kuntosali, liikuntahalli sekä uimahallin ulkoalueet) ovat jo nyt pienelle kunnalle erittäin hyvät. Siuntion kunnan brändin kannalta on tärkeä keskittää markkinointi ja voimavarat nyt olemassa olevien toimintojen kehittämiseen.  

Uimahallin ulkoalueella tehtiin jo kesän 2023 aikana pienimuotoisia kunnostustöitä. Ulkoilureittejä raivattiin, beach-volleykentän hiekka vaihdettiin ja ulkoilureittien rikkoutuneita rakenteita korjattiin. Alkutalvesta 2023 ulkoilureittien valaistus vaihdettiin yhteistyössä Hotelli Siuntion kanssa led-pohjaiseksi, jolloin käyttökulut pienenivät huomattavasti. Alueen kunnostustöitä jatketaan lumien sulettua. Pyöräilyreittejä on tarkoitus kartoittaa vuoden 2024 aikana ja kiintorastien asettamisen mahdollisuutta selvitetään olemalla yhteydessä lajin harrastajiin. 

Keskustassa sijaitsee jo nyt monipuolisesti sisä- ja ulkoliikuntatoimintoja. Pieneen kuntaan nähden olemassa olevat toiminnot ovat jo nyt runsaat ja niiden ylläpidossa ja kehittämisessä on töitä. Keskustan toiminnoista suuri osa on kunnan operoimia ja näin mahdollisuuksia myös niiden kehittämiseen on kunnalla parhaat. 

Urheilukentän ympäristöön on tarkoitus laatia kokonaisvaltainen suunnitelma, jotta hiljalleen rakentuneet kokonaisuudet saadaan nivottua yhteen. Urheilukenttä, tenniskentän alue, skeittipuisto ja BMX-rata vaativat kaikki parannustoimenpiteitä ja uudistamista. Uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa luistinjää siirretään uuteen paikkaan lähelle AKK:n väliaikaisten tilojen aiempaa paikkaa. Luistinjää rakennetaan siten, että kesäaikana sitä voidaan käyttää muuhun pelailuun. Tämä tapahtuu vuoden 2024 aikana. Loppualueelle tehdään vuoden 2024 aikana tarkempi suunnitelma. Vuonna 2024 korjataan jo myös skeittialueen rakennelmia.   

Etelässä Pickala-Störsvik alueen painopisteet ovat golf, tennis/padel, meri sekä Störsvik-Kopparnäsin virkistysalue.  

Jalkapallokuplan tarve on kunnassa tunnistettu jalkapallon kasvaneiden harrastajamäärien myötä. Investointina kokonaan uuden kentän rakentaminen on Siuntion kokoiselle kunnalle kuitenkin haastavaa. Jo nykyisten rakennusten ja liikunta-alueiden ylläpito ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilojen rakentaminen vievät paljon investointirahaa eikä kuntalaisten verotaakkaa haluta kasvattaa. Ideana kentän rakentaminen uimahallin läheisyyteen on tuore, mutta kunnan lähiaikojen investointiohjelmiin se ei tule mahtumaan. 

Kuntalaisaloitteessa tuodaan hyvin esiin lähikuntien tarjonta jalkapallon sisäpelitiloissa. Oman hallin rakentamisen sijasta Siuntion kannattaakin tutkia erilaisia yhteistyömahdollisuuksia suurempien investointien rahoittamisessa. 

Lisätietoja: 
Sivistystoimenjohtaja Eero Kling, eero.kling@siuntio.fi

Aloite on jätetty: 12.6.2023
Seurantatunnus: SIU/440/00.01.04/2023
Valmistelija: Kenneth Flythström/Arto Inkinen
Jättäjä: Störsvikin asukasyhdistys

Störsvikin alueella sijaitseva hiekkakenttä, josta on purettu lasten päiväkoti, on todettu lautakuntien keskusteluissa sopivaksi koirapuiston sijoituspaikaksi. Sen vieressä on lasten leikkipaikka, joka odottaa kunnostamista. Störsvikin asukasyhdistys ehdottaa että kunnostuksen yhteydessä tulisi alueelle rakentaa koirapuisto. Perusteena aloitteelle pidämme koirien erittäin suurta määrää alueella sekä alueen koirien ulkoiluttamiseen liittyviä rajoitteita. Alue muodostuu pääasiassa golfkentistä, joilla ei pelikauden aikana voi liikkua sekä seudun suurimmasta luontopuistosta, jossa lintujen pesimäaikana 1.4.-31.7. koirat eivät saa juosta vapaina. Leikkipaikan kunnostamiseen liittyy lisäksi Asukasyhdistyksen hankkima leikkimökki, jonka siirto paremmin sopivaan paikkaan kentällä on päätetty aikaisemmin, mutta joka on toistaiseksi vielä tekemättä. Leikkimökin kunnostaminen talkoilla on tarkoitus toteuttaa kesän aikana.

Olemme tietoisia että kyseinen alue saatetaan tulevaisuudessa myydä ja puiston aidat joudutaan silloin siirtämään toiseen sopivaan paikkaan.

Lasten päiväkodin purun yhteydessä kentän tasoitus ja putkistojen poisto on jäänyt tekemättä. Paikka on näkyvä ja keskeinen ajotien vieressä ja se kaipaa siistimistä.

Arvio koirapuiston aidan ja portin rakentamisesta on noin 20.000 euroa. Tarkempi tieto on saatavissa kun Siuntion keskustan koirapuisto toteutetaan tänä vuonna.

Aloite on jätetty: 15.2.2023
Seurantatunnus: SIU/151/11.01.05/2023
Valmistelija: Lotta Juusti
Jättäjä: Pro Kahvimaa

Ehdotamme, että Siuntion kunnan tulee ryhtyä toimiin Solamäen kallioylängön lisäämiseksi paikallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden joukkoon (arvoluokka 5) ja tämän merkitsemiseksi Siuntion kunnan yleiskaavaan.

Siuntion Kahvimaalle on tunnusomaista korkeista kalliojaksoista muodostuva maisema. Solamäen maisema-arvojen suojelumerkitystä puoltavat kallioalueen suhteellinen korkeus, hahmottuminen ympäristöstä ja sieltä avautuvat näköalat sekä seudullisen ympäristön maisemakuva. Lisäksi mm. kallioalueen länsireuna on maisemallinen solmukohta. Osin metsäiset rinteet kohoavat jyrkästi halliten maisemaa. Kalliopaljastumat ovat jäkälävaltaisia.

Erityispiirteitä haitallisesti muuttavia toimenpiteitä tulisi täällä välttää ja sekä Solamäellä sijaitsevan geologisesti sekä arkeologisesti huomattavan kalliomuodostuman, Solamäen luolaston suojelua tulisi edistää. Solamäki on maisemallisesti osa kuntamme korkeimpien kallioiden Solamäki—Kimpari -kokonaisuutta.

Solamäellä on useampia yli 90 metrin korkeuteen yltäviä kalliohuippuja ja jyrkänteitä (jyrkänteistä 14 kpl on huomioitu maastokartalla) sekä useita pieniä suoalueita ”kalliosolien” välissä ja avolähde sekä noro. Vihdin puolelle ulottuva kallioylänkö rajautuu luonnonsuojelualueeseen mikä täydentää Solamäen alueen merkittävyyttä. Ylängöltä löytyy paikoitellen valtakunnallisesti ja paikallisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja ja sen kautta kulkee ekologisia yhteyksiä lähialueen luonnonsuojelualueille ja arvokkaille luontokohteille (Risubackajoen rantalehto, Itänurkan puro, Sikamäki, Nybackan pähkinälehto, Jerusaleminmäki, Sikomäki, Kimpari-Mustalahdenvuori, Pekkula ja Järvenkolo, Falkmäki, Torsgårdin metsä, Hepari, Palojoki, Haapajärvi, Nummenkylän kohosuo, Kauhusuo-Kauhukallo ja Huhmarjoen luhtametsa) aina Nuuksioon saakka. Maakuntakaavassa ekologinen käytävä löytyy Solamäen itäpuolelta (Meiko-Nuuksio läntinen).

Erikoinen luonnonesiintymä, Solamäen luolasto sijaitsee kunnan toiseksi korkeimman kallionlaen (n. 94 metriä) yhteydessä. Tämä on varsinainen näköalapaikka – suuri maastokorkeus ja jyrkänne, mistä aukeaa länteen laaja ja esteetön näkymä viljelyaukeille ja muille kallioille. Museovirasto on inventoinut luolaston ja luetteloinut sen tietokantaansa. Noin viisitoista metriä pitkässä pääluolassa on kalliopiirroksia ja siihen liittyy paikallista kulttuurihistoriaa. Perimätietona kerrotaan, että kyseessä on isovihan aikainen piilopaikka, jota on käytetty vielä myöhemminkin. Solamäen luolasto esitellään myös Uudenmaan luolat -tietokirjassa (julkaistu 2017). Teos esittelee alueen 60 suurinta, geologialtaan erikoisinta, kansantarustoltaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä luolaa. Kirjoittaja on tietokirjailija ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen, jonka kirjat käsittelevät erityisesti geologisia muodostelmia kuten rotkoja ja luolia, joista jälkimmäisiä hän on tutkinut yli kymmenen vuotta.

Solamäellä on biologisia, geologisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja sekä lisäksi monikäyttö- ja lähiympäristöarvoja niin paljon, että sen pisteet saattaisivat yltää jopa maakunnallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden joukkoon. Haemme Solamäen kallioylängölle tällä haavaa vähintään paikallista statusta, kuten johdantotekstissä kerroimme.

Solamäen kallioylängön sijainti: Kahvimaan keskellä Siuntion pohjoisosissa, kallioalueen noin 150 hehtaarin pinta-alasta suurin osa on Siuntion puolella ja noin viidesosa Vihdin puolella.

Respons:

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Geologian tutkimuslaitoksen (GTK) toteuttama valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnin loppuraportti on tulossa julkaisuun kevään 2023 aikana. Raportti sisältää runsaasti tietoa myös arvoluokkiin 5–7 arvotetuista kallioalueista, joilla voi olla huomattavaa paikallista merkitystä. Jäämme odottamaan raportin julkaisua, jotta voimme huomioida näitä mahdollisia paikallisesti merkittäviä kallioalueita. Tämänhetkisen kartoituksen perusteella Solamäen alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita.

Tulevan yleiskaavan päivitystyössä hyödynnetään teemakohtaisia tausta-aineistoja, joissa on huomioitu nykytiedossa olevat valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kallioalueet (Sweco, 2020). Siuntion strategista yleiskaavaa toteutetaan teema-aineistojen pohjalta ja siten maisemansuojelua voidaan edistää kaavoituksella. Solamäen alue on yksityisomisteista ja yleiskaavassa luokiteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Aloite tuodaan kaavoitukseen tietoon ja alueen paikallista merkitsevyyttä voidaan tarkastella uuden maankäyttöpäällikön astuttua virkaan.