Fanjunkarsin puutarhasta tehdään vanhasta ammentava suunnitelma
Fanjunkarsin torpalle tehdään tänä vuonna puutarhasuunnitelma, jossa tutkitaan puutarhan historiaa, sen käyttöä eri vuodenaikoina sekä eri käyttäjäryhmien tarpeita. Suunnitelmaehdotuksen tekee maisema-arkkitehtuurin opiskelija Maria Ilvonen opintojensa lopputyönä. Hän opiskelee Aalto-yliopistossa.
– On kiinnostavaa tehdä diplomityö aiheesta, jossa henkilöhistoria on tärkeässä roolissa, tässä tapauksessa Aleksis Kivi ja Charlotta Lönnqvist, sanoo Maria Ilvonen.
Kandidaatin työssään Miten ihminen kohtasi puun Ilvonen tutki puiden esiintymistä Suomen kansanperinteessä. Sen parissa hän nautti erityisesti vanhaan kirjallisuuteen perehtymisestä. Tässä Fanjunkarsin puutarha -lopputyössä on mahdollista koluta vanhoja kirjoja ja arkistoja. Sekä tietysti tutustua Aleksis Kiven tuotantoon.
Vanhoissa kuvissa rehevä puutarha
Vanhoista kuvista ja asiakirjoista selviää, että Fanjunkarsin puutarhassa on ollut esimerkiksi omenapuita, herukkapensaita ja karviaispensaita. Vanhoissa kuvissa puutarha näyttää myös varsin rehevältä, Ilvonen toteaa.
– Nyt pohditaan sitä, mitä pihapiiriin voisi tulla, jotta Fanjunkars saisi arvoisensa pihan. Siitä ei varmaankaan tule aivan samanlainen kuin se aikoinaan oli, mutta tarkoitus on ammentaa vanhasta.
Ilvosta kiinnostaa myös Fanjunkarsin nykyisen käytön yhteisöllisyys.
– Eräästä kurssista jäi mielenkiinto paikallisten osallistamiseen ja eritaustaisten ja -ikäisten asukkaiden huomioimiseen, josta varmasti on hyötyä myös tämän kohteen parissa, Ilvonen sanoo.
Rahoittajana Siuntion Säästöpankkisäätiö
Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu tämän vuoden lopulla, ja sen jälkeen arvioidaan sen toteutusta. Suunnitelman rahoittaa Siuntion Säästöpankkisäätiö, joka päätti asiasta viime vuonna täyttäessään 30 vuotta. Säätiö halusi käynnistää hankkeen lisätäkseen Siuntion elinvoimaa.
– Haluamme tukea kotiseutua, sanoo säätiön asianhoitaja Mia Bengts.
Siuntion Säästöpankkisäätiö on todennut, että Fanjunkarsin torppa on hyvässä kunnossa, mutta piha on jäänyt puolitiehen. Fanjunkarsin sijainti on hyvin keskeinen ja se on ensimmäinen asia, minkä vierailija näkee, kun saapuu Siuntioon, Bengts sanoo.
– Puutarha voisi antaa päiväkotilapsille ja koululaisille pedagogisia elämyksiä ja toimia muun ikäisille siuntiolaisille vihreänä keitaana, jossa voisi istahtaa penkille ja nauttia 1800-luvun tunnelmasta. Se voisi myös houkutella matkailijoita, Bengts maalailee.
Hän painottaa, että suunnitelman tekeminen on vasta ensimmäinen askel. Toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Sitä ennen on sovittava kunnan kanssa puutarhan ylläpidosta.
Elinvoimapäällikkö Kaisa Kivelä Siuntion kunnasta on iloinen hankkeesta.
– On hienoa, että Säästöpankkisäätiö haluaa edistää Siuntion elinvoimaa, ja odotamme mielenkiinnolla, millainen suunnitelmaehdotuksesta tulee. Siuntiolla on upea historia, ja toivon että se on koettavissa jatkossa myös Fanjunkarsin puutarhassa, Kivelä sanoo.
Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä Fanjunkarsissa
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi asui Charlotta Lönnqvistin luona Siuntiossa sijaitsevassa Fanjunkarsin torpassa vuosina 1864–1872. Charlotta Lönnqvist antoi Kivelle kodin ja työrauhan. Fanjunkarsissa Kivi kirjoitti pääosan tuotannostaan, muun muassa romaanin Seitsemän veljestä.
Fanjunkars oli Sjundbyn kartanolinnan sotilastorppa, johon Lönnqvist jäi asumaan vanhempiensa Jonas ja Maria Lönnqvistin jälkeen. Hänen isänsä oli ollut sodassa Ruotsin armeijassa lipunkantajana (ruotsiksi fanjunkare). Siitä torppa sai tuttavallisen nimityksen Fanjunkars.
Jatkosodan jälkeen Fanjunkarsin torppa jäi Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan alueen sisäpuolelle. Alueeseen kuului osia Kirkkonummesta, Siuntiosta ja Inkoosta. Vuokra-aikana venäläiset purkivat torpan kivijalkaa myöten.
Fanjunkarsin uudelleenrakentamiseksi perustettiin säätiö vuonna 2002. Uusi Fanjunkarsin torppa rakennettiin mahdollisimman lähelle 1800-luvun ilmettä ja oli valmis 2006. Fanjunkarsia hallinnoi nykyään Siuntion kunta ja se on varattavissa erilaisiin tilaisuuksiin.