Yksityismajoituksen järjestäminen

Maahanmuuttovirasto vastaa tilapäistä suojaa hakevien ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja majoittamisesta. Maahanmuuttovirasto päättää vastaanottokeskusten avaamisesta ja sulkemisesta.

Vastaanottokeskus on vastuussa tilapäistä suojaa hakevien ja turvapaikanhakijoiden päivittäisistä tarpeista ja toimeentulosta.

Turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojaa hakevat voivat majoittua myös yksityisesti. Silloinkin he ovat kirjoilla jossain vastaanottokeskuksessa, jolloin heidän on mahdollista saada erilaisia palveluita vastaanottokeskuksesta. Näitä palveluita ovat esimerkiksi terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä vastaanottoraha. Vastaanottorahaa voi saada, jos hakijalla ei ole omia tuloja tai varoja.

Vastaanottokeskus ei korvaa yksityismajoituksesta syntyviä kuluja, kuten vuokra, sähkö ja vesimaksu eikä tue asumista tai sen järjestämistä. Myöskään kunta ei tue yksityismajoitusta taloudellisesti. Sen sijaan kannattaa huomioida, että mikäli yksityismajoitusta omassa asunnossaan tarjoava saa asumistukea, majoituksen tarjoaminen voi vaikuttaa asumistukeen.

Kotimajoituksen tarjoamisesta kiinnostuneet ihmiset voivat olla yhteydessä kotimajoitusverkostoon, jolla on toimivat ja pysyvät yhteydet Maahanmuuttoviraston hallinnoimiin vastaanottokeskuksiin. Kotimajoitusverkoston verkkosivuilla on käytännön ohjeita, joihin kannattaa tutustua.

Omatoiminen ihmisten hakeminen Ukrainasta tai sen lähialueilta Suomeen ei ole suositeltavaa toimintaa. Kriisialueelle matkustaminen voi vaikeuttaa paikallisten avunantajatahojen toimintaa.

Teethän ilmoituksen Maahanmuuttovirastolle, jos tuot ukrainalaisia pakolaisia maahan tai jos luoksesi saapuu ukrainalaisia, joista ei aiemmin ole tehty ilmoitusta Maahanmuttovirastolle.

Ilmoitathan myös kunnan sivistystoimistoon, mikäli luoksesi jää asumaan lapsia, jotka tarvitsevat esi- tai perusopetusta tai päivähoitoa. Huolehdi, että lapset ilmoitetaan kouluun ja esikouluun, ja tarvittaessa varhaiskasvatukseen.

Tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa haetaan rajaviranomaiselta tai poliisiasemalta. Länsi-Uudellamaalla hakemuksen voi jättää Espoon, Lohjan ja Raaseporin poliisiasemilla. Hakemuksen jättämistä varten kannattaa varata aika. Hakijan pitää itse mennä poliisiasemalle jättämään hakemus.

Ukrainalaisten kannattaa hakea tilapäistä suojelua, sillä Maahanmuuttovirasto on luvannut käsitellä nämä hakemukset nopeasti. Kun hakijalle on myönnetty oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, hän voi alkaa työskennellä tai opiskella ilman rajoituksia. Turvapaikanhakija voi alkaa työskennellä kolme tai kuusi kuukautta siitä, kun on jättänyt turvapaikkahakemuksen ja turvapaikkaprosessi on pitkä. Viisumivapaasti oleskeleva voi työskennellä tietyissä tehtävissä.

Tilapäistä suojelua ja turvapaikkaa voi hakea myös samanaikaisesti. Turvapaikkahakemuksen käsittely keskeytetään siksi ajaksi, kuin oleskelulupa tilapäisen suojelun nojalla on voimassa.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamissivustolle kootaan ukrainalaisten oikeuksia ja ukrainalaisille tarjottavia palveluita koskevaa tietoa: Tietoa Ukrainan tilanteeseen liittyen kotoutumistoimijoille

Korona

Monella ukrainalaisella ei vielä ole koronarokotuksia. Tällä hetkellä koronaa on kaikkialla ja tartunnan voi saada mistä vain. Koronarokotukset kannattaa edelleen ottaa. Myös Ukrainasta saapuneet saavat koronarokotteet terveyskeskuksesta. Heille voi varata ajan terveyskeskuksesta puhelimitse. Seuraava rokotuspäivämme on 9.4. Seuraa korona- ja rokotustiedotusta kunnan korona- ja rokotustiedotteesta.

Lemmikit

Suomeen voi tulla Ukrainan sotaa pakenevien mukana lemmikkieläimiä, jotka eivät täytä kaikkia maahantuontivaatimuksia. Sotaa pakenevia saapuu Suomeen sisärajojen yli ilman kaikkiin heihin kohdistuvaa rajavalvontaa, jolloin lemmikin omistaja ei välttämättä saa ohjeita Tullilta.

EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, joustavat Ukrainan sotaa pakenevien mukana saapuvien lemmikkien maahantuontivaatimuksissa. Maahantuontivaatimusten tarkoituksena on suojata myös ihmisten terveyttä eläinten ja ihmisten yhteisiltä tartuntataudeilta. Sotatilan vuoksi lemmikkikoirat, -kissat ja -fretit, jotka matkustavat yhdessä omistajansa kanssa, pääsevät tällä hetkellä EU-maihin ilman ennakkohakemusta tai lupaa.

Euroopassa rabiesta esiintyy eläimillä eniten Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Jos Ukrainasta Suomeen saapunut on tuonut mukanaan kissan, koiran tai fretin eikä ole rajaa ylittäessään ilmoittautunut Tulliin, tulee hänet ohjata eläinlääkärille heti. Siuntion kunnaneläinlääkärinä toimii Lohjan kaupungineläinlääkäri Eva Bekema. Myös yksityisen eläinlääkärin puoleen voi kääntyä. Eläinlääkärin tulee siruttaa eläin, rokottaa rabiesta vastaan ja ottaa verikoe rabieksen vasta-aineiden löytämiseksi.

Koiraeläimet voivat levittää myös myyräekinokokkia, eli Echinococcus multilocularis -heisimatoa, joka voi tarttua ihmiseen esimerkiksi loista kantavan koiran tai suden ulosteen saastuttamien marjojen tai sienien välityksellä. Echinococcus multilocularis voi aiheuttaa ihmisellä alveolaarisen ekinokokkoosin, joka vaatii elinikäisen hoidon. Siksi Ukrainasta tuodut lemmikit on myös syytä madottaa heisimatoa vastaan.

Rajanylityspaikoilla Tulli varmistaa maahantuodun eläimen rabiesrokotusasiakirjat ja mikrosirutunnisteen. Jos mikrosiru tai rabiesrokotus puuttuu, Tulli määrää lemmikin 30 vuorokauden kotieristykseen ja omistajan viemään lemmikin eläinlääkärin vastaanotolle rabiesrokotukseen ja mikrosirutukseen 3 vuorokauden kuluessa. Tullista saa myös heisimatolääkkeen.

Jos eristyksessä oleva lemmikki puree tai näykkäisee ihmistä, tulee ottaa yhteys paikalliseen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen henkilökunnalle on syytä kertoa, että purrut eläin on Ukrainasta tuotu lemmikki, joka on määrätty kotieristykseen.

Rabiesaltistuksen jälkeen haava tulee puhdistaa heti

Rabies, josta ihmisellä käytetään nimitystä vesikauhu ja eläimellä raivotauti, on viruksen aiheuttama tarttuva aivotulehdus. Tartunnan levittäjiä ovat kotieläimistä pääasiassa koira ja kissa. Ihminen saa rabiestartunnan yleensä sairaan eläimen puremasta. Myös sairaan eläimen syljen joutuminen rikkinäiselle iholle tai limakalvoille nuolaisun välityksellä voi aiheuttaa tartunnan. 
Rabiestartuntaa ei voida todeta ennen oireiden alkamista. Oireiseksi kehittynyt rabies johtaa hengityslihashalvauksen vuoksi lähes aina kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta. 

Rabiesaltistuksen jälkeen haava tulee puhdistaa välittömästi, sillä puhdistaminen vähentää tartuntavaaraa merkittävästi. Haava puhdistetaan ensin vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja sen jälkeen 70 % alkoholilla, esimerkiksi käsihuuhteella. Limakalvoaltistuksessa likaantuneet alueet huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä 15 minuutin ajan. Sen jälkeen otetaan yhteys paikalliseen terveyskeskukseen. Lääkärin tekemän riskinarvioinnin jälkeen rokotus- ja immunoglobuliinihoito aloitetaan tarvittaessa mahdollisimman pian, mielellään 24 tunnin kuluessa altistuksesta.

Siuntion kunnan palveluja

Siuntion sosiaalipalvelujen neuvonta ja päivystys
puh 041 730 6998
arkisin klo 8–15.45

Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja kriisipäivystys
auttaa kiireellisissä tilanteissa iltaisin ja viikonloppuisin
puh. +358 9 8164 2439

Terveykeskus
Charlotta Lönnqvistin tie 5
02580 Siuntio
Ajanvaraus ma–pe klo 8–16
puh 09 2606 1430

Päivystyksellinen terveysneuvonta puh. 116 117

Yleinen hätänumero: 112

Sivistystoimisto
sivistystoimisto@siuntio.fi