Vammaisten ja kehitysvammaisten tukipalvelut
Palveluja haetaan kirjallisella hakemuksella. Kaikissa vammaispalveluhakemuksissa tarvitaan liitteeksi lääkärintodistus, kun palveluja tai taloudellisia tukitoimia haetaan ensimmäistä kertaa. Palvelusuunnitelman tekeminen aloitetaan asiakkaan, hänen edustajansa, läheisensä tai viranomaisen yhteydenoton perusteella. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan toimintakyky, toimintaympäristö sekä palvelujen tarve kartoitetaan nyt ja tulevaisuutta silmällä pitäen. Usein kartoitus sisältää kotikäynnin asiakkaan luona. Palvelutarpeen arviointiin ja suunnitteluun osallistuvat asiakkaan ja hänen läheistensä sekä työntekijän lisäksi tarpeen mukaan kuntoutuksen, lääketieteen ja hoitotyön edustajia. Viranomainen tekee kartoituksen perusteella päätöksen palvelujen mahdollisesta myöntämisestä.
Kuljetuspalvelut
Kunta järjestää kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia. Kuljetuspalveluihin voi kuulua myös saattajapalvelu.
Apuvälinepalvelut
Apuvälineitä saa terveyskeskuksesta tai lähetteellä sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Apuvälinepalveluihin kuuluu apuvälineiden käytön opetus, uusiminen ja huolto. Nämä apuvälinepalvelut ovat maksuttomia.
Sopeutumisvalmennus
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen sekä hänen ja hänen perheensä tukeminen. Kurssitoimintaa kehitetään yhteistyössä terveydenhuollon, Kelan ja eri vammaisjärjestöjen kanssa. Sopeutumisvalmennus on vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraista.
Tulkkipalvelut
Puhe-, kuulo- ja kuulonäkövammaisten henkilöiden tulkkauspalvelujen järjestämisestä vastaa Kela vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista annetun lain mukaisesti. Kelan sivulta löytyy lisätietoa tulkkauspalveluista.
Vammaisten tulkkauspalvelut (Kela)
Henkilökohtainen apu
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaisen henkilökohtaista apua. Apu voidaan järjestää niin, että vaikeavammainen palkkaa itselleen henkilökohtaisen avustajan ja toimii itse hänen työnantajanaan tai ostaa avustajapalvelua ostopalveluna.
Asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet
Kannattaa jo ennen muutostöitä olla kuntaan yhteydessä ja neuvotella kunnan edustajan kanssa muutostöiden tarpeellisuudesta. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömät asunnon muutostyöt. Korvattavia muutostöitä ovat mm. kynnysten poisto sekä WC- ja pesutilojen rakentamis- ja muutostyöt. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle vamman kannalta välttämättömien asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Korvattavia laitteita ja välineitä ovat mm. nostolaitteet ja hälytyslaitteet.
Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet
Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada korvausta sellaisten koneiden ja laitteiden hankintakustannuksiin, joita hän tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi liikkumisessa, viestinnässä tai henkilökohtaisessa jokapäiväisessä suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Korvaukset koneista ja laitteista ovat vammaispalvelulain mukaan harkinnanvaraisia. Esimerkiksi autoavustusta haettaessa tarkistetaan ensisijaisen lainsäädännön perusteet (autoveronpalautus). Tuki kohdennetaan ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöille.
Päivätoiminta
Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy.
Palveluasuminen
Vammaispalvelulain mukaan kunta on velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle palveluasumisen, kun henkilö tarvitsee runsaasti apua selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoista, mutta ei kuitenkaan tarvitse laitoshoitoa. Asunnon lisäksi asukas voi tarvita erilaisia yksilöllisiä palveluita asumisensa tueksi, kuten koti- ja ateriapalvelua. Palveluasumista järjestetään palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa, mutta palveluasuminen voidaan järjestää myös kotiin riittävien tukipalveluiden ja asunnon muutostöiden avulla.
Omaishoito alle 65-vuotiaat
Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen hoito ja kotona asuminen, silloin kun ympärivuorokautinen sairaala- tai laitoshoito ei ole tarpeen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja / tai palveluja.
Omaishoidon tukea voi hakea lomakkeella. Omaishoidontuen tarve arvioidaan kotikäynnillä keskustelemalla ja hoidettavan hoitoisuutta arvioimalla sekä erilaisia mittareita (toimintakyky- ja hoitoisuusmittari) käyttäen. Omaishoidontuen myöntämisestä tehdään päätös. Keskeisimmät myöntämiskriteerit ovat hoidon sitovuus ja vaativuus. Omaishoidon tuki on saajalle veronalaista tuloa ja siitä pääsääntöisesti kertyy eläkettä. Omaishoidon tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille.