Vilkasta keskustelua kuntalaisten kyselytunnilla – lue kysymykset ja vastaukset
Siuntion ensimmäinen kuntalaisten kyselytunti järjestettiin maanantaina kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä. Ennen määräaikaa kyselytunnille jätettiin viisi aurinkovoima-aiheista kysymystä. Kysymykset aiheuttivat vilkasta keskustelua.
Kyselytuntia varten oli varattu puoli tuntia. Sen aikana ehdittiin käsitellä kaksi kysymystä, ja keskustelu toisesta kysymyksestä olisi jatkunut, jos siihen olisi ollut aikaa.
Kysymykset esitti Mira Mäki. Ensimmäiseen kysymykseen vastasi kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksonen. Valtuustoryhmät saivat lyhyet kommenttipuheenvuorot. Kommenttipuheenvuoroja ei ole kirjattu.
Toiseen kysymykseen vastasivat valtuustoryhmät. Kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kysymykseen vastaukset oli laatinut kunnanjohtaja Inka Tikkanen, mutta näitä ehditty käsittelemään kyselytunnin aikana. Julkaisemme ne sen sijaan tässä.
Kyselytunti striimattiin suorana Facebookissa. Voit katsoa tallenteen tästä.
Kysymys 1
Hallitusohjelmaan on kirjattu:
●Teollisten aurinkovoimaloiden sijoittamista ohjataan niin valtakunnan, maakunnan kuin kuntien tasolla. Aurinkovoima-rakentamista ohjataan rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille pyrkien välttämään tuotannossa olevien peltojen ja metsämaan merkittävä käyttöaurinkovoimaan
Ramboll (2024) on koostanut kattavan taustaselvityksen: Aurinkovoimaloiden kaavoitus ja lupamenettelyjen opas aineiston taustaselvitys:
●Mikäli aurinkovoimalan suunnitellaan sijoittuvan kulttuurimaisema-alueelle, maisemavaikutuksia ei voida arvioida vähäisiksi. Lisäksi raportissa sanotaan: maisemallisesti arvokkaille alueille tulee välttää aurinkovoimaloiden rakentamista.
Maakuntaliittojen linjaukset maankäytöstä ohjaavat kuntia maankäytöstä.Maakuntatason linjaukset aurinkovoiman sijoittamiskriteereistä ovat pitkälti yhteneviä.
● arvokkaat maisema-alueet (erityisesti Valtakunnallisesti Arvokkaat Maisema-alueet,VAMA, 2021) ja usein myös pohjavesialueet määritellään NO-GO alueiksi, joille ei tule sijoittaa aurinkovoimaloita. NO-GO alueet ovat teollisen mittaluokan aurinkovoimalle soveltumattomia kohteita ja niiden suojavyöhykkeitä.
Uudenmaan liitto (2024):
●Vältettävät alueet mm. pohjavesialueet, muinaismuistoalueet ja arkeologiset kulttuuriperintöalueet, maisemalliset ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat alueet sekä muut erityisesti ympäristö- ja kulttuuriarvoja omaavat alueet.
Lisäksi kuntakehitysjohtajan viranhaltijapäätöksessä 29.1.2026 sanotaan näin: Kirkonkylän-Suitian alue kuuluu keskustan osayleiskaavaan, jonka päivittämisen arvioitu aloitusaika on kunnanvaltuustossa 8.12.2025 hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti vuoden 2027 alussa. Tavoitteena on vakituisen asumisen lisääminen maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Nykyisessä maankäytön kehityskuvassa Kirkonkylä ja Suitia ovat kulttuuri/kylätimantteja, joita voidaan kehittää uniikkeina asumisen kohteina sekä virkistys- ja matkailupalveluiden kohteena.
Kysymys: Miksi siis Siuntion kunnan päättäjät edistävät väkisin aurinkovoimaloiden suunnittelemista näille alueille? Varsinkin kun lopputulos ei näytä kovin hyvältä viitaten näihin ym. pykäliin?
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Laaksosen vastaus kysymykseen 1
Kunnanvaltuusto päätti 26.5.2025, että teollisen mittakaavan hankkeet käsitellään jatkossa kaavoitusmenettelyn kautta.
Tuo valtuuston päätös oli perusta myös kunnanhallituksen 6.10.2025 antamalle vastaukselle kysymyksessä viitattuihin kuntalaisaloitteisiin. Vastauksessa annettiin erittäin kattava prosessikuvaus ja todettiin, että hankkeet arvioidaan tapauskohtaisesti kaavaprosessin kautta ja ettei yksittäinen päätös muodosta ennakkotapausta muille hankkeille.
Kunnanhallituksen vastauksen valmisteli kunnanhallituksen nimeämä parlamentaarinen työryhmä, jossa kaikki valtuustoryhmät olivat edustettuina. Kunnanhallitus oli yksimielinen vastauksen sisällöstä ja kunnanvaltuusto merkitsi sen tiedoksi esittämättä esimerkiksi toivomusponsia muunlaisesta menettelystä.
Sama kaavoituskirjaus tehtiin myös 26.1.2026 kunnanhallituksen lausuntoon pohjavesien suojelusta.
Kunnan viranhaltijat ja me kunta-päättäjät olemme siis viime kesästä alkaen monissa yhteyksissä ja mm. mainittuja päätöksiä tehdessämme viitanneet ensiksi mainittuun kunnanvaltuuston päätökseen yhteyksissämme eri toimijoiden kanssa. Olisi todella hämmentävää ja kuntakuvaa rapauttavaa, ellemme nyt toimisikaan päättämällämme tavalla.
Kaavoitusprosessin aikana tutkitaan, onko hankealue soveltuva energian tuotantoon, millä ehdoilla ja millä muutoksilla vai onko kaavaehdotus hylättävä, koska aiheutuvat haitat ovat merkittäviä tai ristiriidassa lainsäädännön, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tai kunnan strategian kanssa. Kaavoitus on ainoa lakiperusteinen tapa selvittää hankkeen toteuttamiskelpoisuus.
Haluan tässä yhteydessä kiinnittää huomiota myös siihen, että kunnanvaltuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Kunnanhallitus on kunnan keskeisin toimielin, joka johtaa kunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta.
Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, samoin kuin viranhaltijat kunnanhallituksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta, kuten asema-kaavoituksen aloittamispäätöksessä nyt on tehty.
Kysymys 2
Vuonna 2024 Siuntioon oli kirjattu 2676 asuntokuntaa. Aurikovoimalaitosten sijoittumista VAMA -alueille vastusti 920 henkilöä. Yksinkertaisella matematiikalla voidaan todeta, että lähes puolet Siuntiolaisista vastustaa.
Kunnanpäättäjät ovat kuntalaisten äänestäminä edustamassa heitä. Miksi siis kunnanpäättäjät eivät ota tätä asiaa huomioon päätöksissään?
RKP:n valtuustoryhmän vastaus kysymykseen 2
Vastauksen esitti valtuustoryhmän puheenjohtaja Stefan Svanfeldt.
Siuntion RKP:n vastaus kuntalaisaloitteeseen ja aurinkovoimahankkeisiin
Siuntion RKP:n valtuustoryhmä arvostaa aktiivista kuntalaiskeskustelua ja pitää omien mielipiteiden ilmaisemista positiivisena asiana sekä tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa. On kuitenkin välttämätöntä, että kuntalaisvaikuttaminen ja siitä johdetut johtopäätökset perustuvat faktoihin.
Tilastollinen tarkastelu ja edustuksellisuus
Kysymyksessä viitataan aurinkovoimaa vastustavaan adressiin, jonka on allekirjoittanut hieman yli 900 henkilöä. Allekirjoitusten määrää on verrattu Siuntion asuntokuntien määrään (2 676), ja tästä on tehty johtopäätös, että valtaosa kuntalaisista vastustaisi hankkeita. Tämä tulkinta on kuitenkin virheellinen kahdesta syystä:
Allekirjoittajien kotikunta: Allekirjoituksista alle puolet on henkilöiltä jotaka ilmoittavat olevansa siuntiolaisia.
Väestöpohja: Siuntiossa on noin 5 150 äänioikeutettua. Adressin noin 400 siuntiolaista allekirjoittajaa edustavat siis vain 7,8 % kunnan äänioikeutetuista.
Suomi on edustuksellinen demokratia. Vaikka adressi tarjoaa mielenkiintoista tietoa osan kuntalaisista mielipiteistä, se ei voi yksinään ohjata vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden päätöksentekoa. Jos alle kymmenen prosentin vähemmistö määrittäisi linjan, se tarkoittaisi, että pienen ryhmän annettaisiin päättää muiden 92 prosentin puolesta.
Kaavoitusprosessi takaa oikeusturvan ja tasapuolisuuden
Siuntion valtuusto on päättänyt, että teolliset aurinkovoimahankkeet arvioidaan lakisääteisen kaavoitusprosessin kautta. Mahdolliset hanketoimijat ovat käynnistäneet valmistelun tämän päätöksen ja tiedon valossa.
Olisi vähintäänkin erittäin huonoa hallintotapaa – ja mahdollisesti lainvastaista – jos kunta valitsisi mielivaltaisesti, mitä hankkeita valtuuston tekemä linjaus koskee ja mitä ei.
Juuri kaavoitusprosessi on se työkalu, joka takaa demokratian toteutumisen tasapuolisesti kaikille osapuolille:
Hankkeen alullepanijoille prosessi antaa selkeän raamin.
Maanomistajille se takaa oikeusturvan.
Muille kuntalaisille se tarjoaa virallisen väylän vaikuttaa selvitysten, lausuntojen ja kuulemisten kautta.
Vain noudattamalla yhteisesti sovittuja prosesseja voimme varmistaa, että päätökset perustuvat kattavaan tietoon ja kaikkien osapuolten tasapuoliseen kohteluun.
SDP:n vastaus kysymykseen 2
Vastauksen esitti SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Alho.
Kuntalain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Olemme siis täällä edustamassa kuntalaisten tahtoa.
Tärkeää kuntalaissa on myös, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja että sillä on yhteys ympäristölliseen kestävyyteen.
Osallisuus ja kuntalaisten kuuleminen ovat siis avainasioita. Jokaisen mielipide on tärkeä eikä niitä voida arvottaa saati ratkaista kunnan päätöksenelimissä äänestyspäätöksin.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan ja osassa valtuustoryhmien vastauksissa on viitattu kunnanhallituksen yhteisen valmisteluryhmän linjauksiin siitä, että teollisten aurinkovoimaloiden sijoittamisesta päätetään kaavoituksella ja että kaavoitustarve arvioidaan hankekohtaisesti.
Katsomme valtuustoryhmänä, että Siuntion tulee noudattaa hyvää hallinnon tapaa, lain ja muiden määräysten ohjeistuksia mukaan lukien valtakunnallisia linjauksia VAMA-alueiden sekä pohjavesien suojelusta. Lisään listaan valtuutettu Parviaisen mainitseman EU-linjauksen maisemien suojelusta. Tästä syystä katsoimme, ettei edellytyksiä kaavoituksen käynnistämiselle ei ollut. Olemme siis noudattaneet yhteisesti sovittua pelisääntöä hankekohtaisesta arviosta ja päättäneet kaavoituksen käynnistämättä jättämisestä. Käynnistämiseen liittyvä päätös on kaavoitukseen liittyvä ratkaisu.
Kiitämme kysymyksistä!
Kokoomuksen vastaus kysymykseen 2
Vastauksen esitti kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Marko Suoknuuti.
Kiitos kysymyksestä. Kysymyksessä oletettavasti viitataan adressiin, joka luovutettiin kunnalle kesäkuussa 2025. Mikäli näin, niin adressi on ollut kunnanhallituksen tiedossa ja huomioitu vastauksen laadinnassa kuntalaisaloitteisiin. Kunnanhallituksen vastauksessa mainitaan, että ”Kaavoitusprosessi itsessään takaa eri osapuolille mahdollisuuden vaikuttaa vaikutusten arviointeihin sekä esittää niitä koskevia mielipiteitä”. Tästä mahdollisuudesta on hyvä esimerkki Gårdskullan asemakaavoituksen saamat 157 sivun palautteet. Kunta on julkaissut palautteet kunnan verkkosivuilla ja ne ovat sieltä kaikkien luettavissa. Kokoomus pitää tätä hyvänä käytäntönä.
Kokoomus pitää selvänä, että kaavoitusprosessiin tulleet palautteet käsitellään ja että niihin laaditaan kunnan vastineet. Kunnanhallituksen vastausta seuraten, ”tekninen lautakunta päättää kunnan antamien vastineiden hyväksymisestä.”
Kysymys 3
Aurinkovoimalaitoksiin liittyen, voitteko esittää laskelmat aurinkovoimaloista saatavista tuloista kunnalle eri veromuodot, mahdollinen yhteisövero, kiinteistöverot, työllisten määrä. Sisällyttäkää laskelmaan myös miten muuttuu, esim. voimalaitosten sijoittuminen asutuksen keskelle noin 180 asuntokuntaa, jos näistä yli puolet muuttaa pois ka. verotettava tulo noin 150 000 € vuodessa, mikä on vaikutus lopputulokseen?
Kunnanjohtaja Inka Tikkasen vastaus kysymykseen 3
- Varma kiinteistöverotuloarvio (Tupalan aurinkovoimala) on noin 200 000 euroa vuodessa, ja koko 45 vuoden toimintajaksolla yhteensä noin 5 miljoonaa euroa nykyarvossa.
- Kunnallisverotuloarvio on noin 40 000 euroa vuodessa rakentamisvaiheessa ja noin 20 000 euroa vuodessa toimintavaiheessa, eli yhteensä suuruusluokkaa 340 000 euroa koko elinkaaren aikana.
- Työllisyysvaikutukset kohdistuvat pääosin rakentamisvaiheeseen ja osin paikalliseen huolto- ja palvelutoimintaan. Rakentamisvaihe suuruusluokkaa 300 henkilöä, joista noin 20 Siuntiossa, ja toimintavaiheessa keskimäärin 5–10 henkilöä vuodessa paikallisesti.
- Jos esitetty äärimmäinen muuttotappio toteutuisi pysyvänä, kunnallisverovaikutus olisi merkittävä. Kyse on teoreettisesta ääriskenaariosta.
Kysymys 4
Onko kunta tehnyt konkreettisen ja dokumentoidun taloudellisen riskiarvion siitä, kuka maksaa laitosalueiden purkamisen ja ennallistamisen, jos yhtiö menee konkurssiin, ja mitkä olisivat kustannukset?
Aurinkovoimalaitoksista suurin osa on sijoitusyhtiöiden omistamia. Yhtenä merkittävänä riskinä on toiminnanharjoittajien konkurssit, joista on lähimenneisyydessä useita esimerkkejä: Suomessa tanskalainen Better Energy Finland asetettiin konkurssiin huhtikuussa 2025, ja Ruotsissa alan konkursseja kirjattiin vuosina 2024–2025 yhteensä yli 300, mukaan lukien Sun4Energy Sweden ja Soltech Energy Sweden.
Kunnanjohtaja Inka Tikkasen vastaus kysymykseen 4
Ensisijainen vastuu on hanketta varten perustetulla paikallisella yhtiöllä.
Toissijainen vastuu on emoyhtiöllä, jos paikallinen yhtiö ei kykene vastaamaan velvoitteistaan, esimerkiksi konkurssitilanteessa.
Jos toiminnanharjoittajaa ei saada vastuuseen, vastuu on alueen haltijalla, eli maanomistajalla.
Lisäksi hankkeissa edellytetään erillinen vakuus, joka on nimenomaan tarkoitettu aurinkovoimalan purkamisen ja alueen ennallistamisen varalle.
Kaavoituksen yhteydessä kunta osaltaan varmistaa, että sopimusrakenne ja vakuudet ovat sellaiset, ettei purkamisen ja ennallistamisen kustannuksia synny kunnalle tai veronmaksajille.
Kysymys 5
Aurinkovoimalaitoksiin liittyen. Tupalassa on Siuntion suurin vedenottamo. Oletteko laskeneet pohjavesialueen pilaantumisen johdosta syntyneet kustannukset, esim. mistä korvataan vedenottamo, jos Barråsa saastuu?
Kunnanjohtaja Inka Tikkasen vastaus kysymykseen 5
Barråsan vedenottamo ja pohjavesi ovat kunnalle kriittisen tärkeitä, eikä niiden suojelemisessa ole tulkinnanvaraa.
Vaikutuksia on arvioitu sekä valtakunnallisesti että hankekohtaisesti; selvitysten mukaan aurinkovoimaloilla ei lähtökohtaisesti ole merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen, kun rakentaminen tehdään asianmukaisesti.
Uudenmaan ELY‑keskus on ottanut hankkeeseen kantaa ja edellyttää pohjavettä suojaavien kerrosten säilyttämistä sekä joko vesilain mukaista lupaa tai riittävää suojavyöhykettä vedenottamoon.
Rakentamisvaihe on kriittisin, ja tarvittaessa edellytetään lisäselvityksiä, vedenottajan suostumus ja tarkat hulevesiratkaisut.
Kunnan lähtökohta on, että pohjaveden pilaantumista ei hyväksytä riskinä – kyse ei ole kustannuslaskelmasta, vaan siitä, että riskiä ei saa syntyä alun perinkään.
