Gårdskullan aurinkovoimala kiinnosti monia siuntiolaisia

• 29.8.2025

• AjankohtaistaAsuminen ja ympäristö

Yli 90 ihmistä kerääntyi Sivistyskampus Siuntion sydämeen keskiviikkoiltana kuulemaan Gårdskullan alueelle suunnitellusta aurinkovoimalasta. Asukasilta järjestettiin osana asemakaavaprosessia.

Hanketta esittelivät vanhempi kehityspäällikkö Pauli Maaninka Taaleri Energiasta, joka rahoittaa hanketta, kiertotalousasiantuntija Tero Leppänen Welado Oy:stä, joka vastaa hankesuunnittelusta, johtava konsultti Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä, joka tekee asemakaavan ja johtava asiantuntija Henni Ynnilä Sweco Finlandilta, joka on tehnyt täydentävän maisemaselvityksen.

Suunnittelualue on yhteensä 150 hehtaaria. Tästä paneelikentät vievät 93 hehtaaria. Paneelikentät sijoittuvat molemmille puolille Kirkkojokea, jonka molemmille puolille on jätetty 20–30 metrin suojavyöhyke. Alueelle suunnitellaan myös sähköasemaa ja kytkinkenttää kooltaan 25 x 40 metriä sekä 30×50 metrin kokoista akkuvarastoa, jota ei ole merkitty havaintokuviin eikä karttoihin.

Aurinkovoimalan suunniteltu huipputeho on 57–62 MWp (megawattihuippu). Alueelle suunnitellaan auringon asennon mukaan kääntyviä aurinkopaneeleita, joiden korkein kohta ääriasennossa on noin 3 metriä. Paneelirivistöt on suunniteltu kulkevan pohjoisesta etelään. Valkohäntäpeurojen vuoksi alueelle on suunniteltu 2 metrin korkuinen aita.

Suojakasvillisuudesta eri mieltä

Yleisöstä esitettiin monta kysymystä ja kommenttia paneelikenttien sijainnista aivan asutuksen vieressä ja omien kiinteistöjensä arvon alenemisesta. Paneelikentät on layout-suunnitelmissa sijoitettu aivan Kirkkotien pohjoispuolen tontteihin kiinni. Tonteilla on puustoa peltoaukean suuntaan, mutta suunnitelmissa hankealueelle ei ole sijoitettu suojaavaa kasvillisuutta.

– Olemme lähteneet siitä, että olemassa oleva puusto toimii suojana, sanoi Tero Leppänen.

Kirkkotien asukkaat esittivät, että tämä ei voi olla suunnittelun lähtökohta, sillä se estäisi heitä kaatamasta puustoa ja toivoivat, että suunnittelijat tulisivat paikan päälle katsomaan aluetta.

Yleisöstä kysyttiin, mikä hankkeen elinkaari on ja mitä paneeleille ja alueelle sen jälkeen tapahtuu.

– Elinkaari on 30 vuotta. Sen jälkeen paneelit uusitaan tai pellot palaavat viljelykäyttöön. Hanketoimija maksaa purkamisen, Leppänen vastasi.

Äänimaailmasta kysymyksiä

Yleisöstä epäiltiin, miten käy, jos hanketoimija menee konkurssiin. Pauli Maaninka kertoi, että tätä varten on vakuusrahasto, johon kerätään rahaa voimalan purkamista varten.

Yleisöä kiinnosti myös, miten tulipalon riski on huomioitu. Leppänen kertoi, että huoltotiet on suunniteltu niin, että paloautolla pääsee tarpeeksi lähelle.

Myös aurinkovoimalan äänimaailma aiheutti keskustelua. Leppänen sanoi, että aurinkovoimala ei itsessään päästä ääntä. Muuntajissa on kuitenkin jäähdytyspuhaltimet, joiden äänet ovat maltillisia. Yleisöä kiinnosti edelleen, tuleeko aurinkopaneeleista ääntä, kun tuuli puhaltaa niihin.

– En ole kuullut, että kukaan olisi tällaista selvittänyt tai siitä mitään sanonut, Leppänen sanoi.

Asemakaavalla ohjataan sijoittelua

Pasi Lappalainen esitteli kaavaprosessia ja totesi sen olevan vasta alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesän ajan ja se löytyy edelleen asemakaavan verkkosivulta. Mielipiteitä suunnitelmasta voi esittää 3.9. saakka.

– Täällä hetki sitten nähdyt kartat paneelikentistä eivät ole lupaus siitä, että kaavaratkaisu olisi vastaavanlainen. Ne ovat toimineet taustamateriaalina tähänastisessa suunnittelussa, Lappalainen huomautti.

Asemakaavassa voidaan antaa hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä. Esimerkiksi Palonummen asemakaavassa määrätään talojen katon väri ja harjan kulma. Kaavassa määrätään myös, mihin kohtaan tonttia talon saa sijoittaa.

– Nyt on hyvin vaikea vastata kysymykseen, miten lähelle asutusta aurinkopaneelit sallitaan. Se riippuu kunnallisesta päätöksenteosta, millaisia etäisyyksiä halutaan, Lappalainen sanoi.

Maisemaselvitystä täydennetty

Heini Ynnilä esitteli täydennettyä maisemaselvitystä. Selvitystä on täydennetty muun muassa havainnekuvilla uusista paikoista. Selvityksen johtopäätös on, että aurinkovoimalalla on merkittäviä vaikutuksia alueen maisemaan ja paikallisesti merkittäviä, mutta kokonaisuudessaan vähäisiä vaikutuksia Siuntion ja Degerbyn viljelysmaisemat VAMA-alueeseen. (VAMA= valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue)

– Suunnittelussa käytettyjä lievennyskeinot ovat suojavyöhykkeet, aidat ja paneelien madaltaminen, Ynnilä sanoi.

Suuri osa yleisöstä oli kuitenkin sitä mieltä, että aurinkovoimala pilaa maisema-alueen.

Ynnilä kertoi, että täydennetty maisemaselvitys menee lausunnolle Uudenmaan ELY-keskukseen ja Länsi-Uudenmaan museoon ja tulee kaikille nähtäväksi.

Kunta ohjaa kaavoitusta

Tilaisuuden avannut kunnanjohtaja Inka Tikkanen huomautti, että vaikka asemakaavan kustannuksista vastaa hakija, eli Gårdskullan Aurinkovoimalat Ky, asemakaava tehdään kuitenkin kunnan ohjauksessa. Hän kertoi myös kesäkuussa jätettyjen kuntalaisaloitteiden käsittelystä. Kuntalaisaloitteilla vastustetaan voimalahankkeiden sijoittamista valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille. Kunnanhallitus on pyytänyt aloitteista lausunnot tekniseltä lautakunnalta, kuntakehityslautakunnalta ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalta.

Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaavoitus ei ole pelkästään rakentamisen mahdollistamista, vaan myös tutkimus- ja arviointiprosessi, jonka avulla voidaan selvittää, onko tietty alue soveltuva suunniteltuun käyttöön.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta puolestaan on lausunnossaan tuonut esiin, että aurinkovoimaloiden kaavoitusta ja rakentamista koskeva lainsäädäntö on parhaillaan uudistumassa ja että se sisältää uusia velvoitteita, kuten sen, että yli 10 hehtaarin suuruiset aurinkovoimalat edellyttävät aina kaavoitusta. Lisäksi lautakunta katsoo, että ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa ei aurinkovoimaloiden luvittamisessa kiirehditä, jotta vältetään ristiriidat tulevien säädösten kanssa ja varmistetaan oikeusvarmuus sekä kuntalaisten että toimijoiden näkökulmasta.

– Jo vireille tulleet aurinkovoimahankkeet kunnan on hallinnon oikeusperiaatteiden ja hyvän hallinnon mukaisesti käsiteltävä asianmukaisesti. Eli tämä Gårdskullan asemakaavahanke etenee joka tapauksessa nyt tämän käynnistämisvaiheen jälkeen seuraavaksi luonnosvaiheeseen, Tikkainen huomautti.