Siirry sisältöön
Tule Siuntioon(siirryt toiseen palveluun)
Haku

Charlotta Lönnqvististä pronssinen näköispatsas Siuntioon

  • AjankohtaistaAsuminen ja ympäristöVapaa-aika ja liikunta
Taiteilija Iida Nurminen istuu penkillä puistossa vieressään pienoismalli ehdotuksestaan.
Taiteilija Iida Nurminen voitti muistomerkkikilpailun teoksellaan Gynnarinnan - Laupiatar.

Sjundby traditionsförening on yksimielisesti valinnut taiteilija Iida Nurmisen teosidean Gynnarinnan – Laupiatar Charlotta Lönnqvistin muistomerkistä järjestetyn taidekilpailun voittajaksi. Voittajalle myönnetään 2000 euron palkinto.

Siuntion uusi kunnanjohtaja Inka Tikkanen luovutti palkinnon Nurmiselle maanantaina 12.5., Charlotan päivänä Fanjunkarsissa.

Voittaja kosketti syvästi

Gynnarinnan – Laupiatar vastaa kilpailuraadin odotuksia ainutlaatuisesta maamerkistä Siuntion keskustassa. Teos kunnioittaa Charlotta Lönnqvistiä ja herättää yleisön mielenkiinnon. Kilpailuun saapui kahdeksan hienoa ehdotusta, jotka edustivat suurta monipuolisuutta. Gynnarinnan – Laupiatar vastasi parhaiten kaikkiin odotuksiin. Raadin päätös oli yksimielinen.

– Kun näin Gynnarinnan-luonnoksen, kaikki palaset loksahtivat paikoilleen. Gynnarinnan kosketti minua syvästi – ja niin taiteen kuuluukin tehdä, sanoo projektin alullepanija Maria Lindén.

Valkosavesta tehdyssä pienoismallissa pitkään, pitkähihaiseen mekkoon pukeutunut nainen istuu laatikkomaisen paaden päällä.
Taiteilija Iida Nurmisen luonnos teoksesta Gynnarinnan – Laupiatar. Teos on suunniteltu niin, että luonnollisen kokoinen patsas Charlotta Lönnqvististä on pronssia ja paasi graniittia.

Gynnarinnan – Laupiatar on luonnollisen kokoinen pronssiveistos istuvasta Charlotta Lönnqvististä, jonka vierellä on ankka. Teoksen suuri graniittijalusta muistuttaa pöytää, johon katsoja kutsutaan istumaan Charlotan viereen. Realistiset pronssipatsaat tunnetuista naisista ovat hyvin harvinaisia Suomessa.

Veistos sijoitetaan Siuntion keskustaan, Fanjunkarsin torpan edessä olevalle, Siuntion kunnan omistamalle tontille.

Tavoitteena on, että lopullinen muistomerkki pystytetään ja asennetaan paikoilleen niin, että se voidaan paljastaa Charlotta-päivänä 12.5.2027. Taideteoksen rahoittamiseksi yhdistys on käynnistänyt keräyksen. Lisäksi järjestetään huutokauppa Siuntio-päivänä 7.6. kello 13. Huutokaupan meklarina toimii antiikkiasiantuntija Maria Ekman-Kolari.

Charlotta Lönnqvist ja Aleksis Kivi

Charlotta Lönnqvist oli harvinainen ja sitkeä yrittäjänainen 1800-luvun Suomessa. Nykyään hänet tunnetaan ennen kaikkea Aleksis Kiven tukijana ja Fanjunkarsin torpan pitäjänä. Häntä on myös kutsuttu ”Suomen köyhimmäksi mesenaatiksi”.

Charlotta Lönnqvist majoitti Aleksis Kiven kotiinsa vuosina 1864–1871. Tänä aikana Kivi kirjoitti tunnetuimman teoksensa Seitsemän veljestä, joka on yksi Suomen kirjallisuuden ensimmäisistä suomenkielisistä romaaneista.

Sjundbyn perinneyhdistys on perustamisestaan vuonna 2013 lähtien nostanut esille Sjundbyn kartanoon liittyviä historiallisia henkilöitä, ja yksi tärkeimmistä on Charlotta Lönnqvist.

Charlotta Lönnqvistin perhe oli Sjundbyn kartanon torppareita, ja Charlotta pysyi torpparina koko elämänsä ajan. Isänsä Jonas Lönnqvistin kuoleman jälkeen vuonna 1850 Charlotta otti torpan hoidettavakseen. Vuoteen 1864 asti naimaton nainen oli holhouksen alainen Suomen suuriruhtinaskunnassa, mutta käräjillä vuonna 1864 todettiin, että Charlotta ei enää tarvinnut miespuolista holhoojaa, koska laki oli muuttunut. Hän oli tuolloin 49-vuotias yrittäjä.

Charlotta oli erikoistunut muun muassa morsiusarkkuihin, häihin, kastetilaisuuksiin, hautajaisiin ja nimipäiväjuhliin. Hänellä oli usein yksi tai kaksi oppityttöä Fanjunkarsissa, mutta myös varakkaiden perheiden tyttäriä asui ja opiskeli hänen luonaan. Charlotta opetti kotitaloustaitoja, piti huolta niin lapsista kuin vanhuksista ja otti huomaansa ainakin kaksi “kasvattitytärtä”, Hilda Lindforsin ja Thilda Olinin. Charlotta osallistui myös hyväntekeväisyystapahtumiin ja toimi usein tarjoiluvastaavana. Siuntiossa Charlotta tunnetaan myös sudenmetsästyksestä. Hän käytti sudenkuoppaa ja neuloi jopa sukat elävinä syötteinä toimineille ankoille, jotta ne kestäisivät paremmin sudenkuopan pylväällä.

Lähde: Sjundby traditionsförening rf

Lue lisää

Jaa