Yhteystiedot  |  Extranet  |  Suomeksi  |  På svenska  | 
Siuntio Sjundeå
Siuntio - Avain onneen!
SIUNTIO SJUNDEÅ
Pienennä kirjasinten kokoaSuurenna kirjasinten kokoa

Kotiseuturetkellä Siuntiossa

Kirjailija Aleksis Kivi asui Siuntiossa vuosina 1857-58, 1860 ja 1863-1871. Kartan ja opastekstien avulla voi seurata kirjailijaa kotiseuturetkelle Siuntioon. Yksityisomistuksessa olevien asumusten rauhaa tulee kunnioittaa.

1. Purnus

2. Siuntion kirkko

3. Pappila

4. Flaggberget

5. Kvarnbyn kartano

6. Kareliuksen mökki

7. Fanjunkars

8. Bollstadin kievari ja Tjusträsk

9. Sjundbyn kartano

10. Svinö

11. Siuntion kotiseutumuseo
 

1. Purnus

Aleksis Kiven vanhin veli Juhani Stenvall vuokrasi 1856 tuomarinleski Maria Steniukselta Purnuksen 1000 hehtaarin ratsutilan ja viljeli tilaa vuoteen 1862 asti, jonka jälkeen muutti Nurmijärvelle. Tilan senaikainen päärakennus on palanut, mutta nykyinen sijaitsee entisen paikalla Siuntionjoen rannalla.

Aleksis Stenvall asui Purnuksessa 1857-58 ja kirjoitti siellä Maisteri Virokannusta (käsikirjoitus kadonnut) ja muokkasi näytelmää Kullervo. Lähiympäristössä hän linnusti ja pyydysti ajan tavan mukaan kettuja raudoilla. Purnuksessa Kivi myös ensimmäistä kertaa tapasi tulevan vuokraemäntänsä Charlotta Lönnqvistin, joka oli Kiven kälyn Amanda Stenvallin ja tämän ottosisaren ja Charlotan kasvatin Hilda Lindforsin kautta Kiven "sukulainen". Purnus on yksityisomistuksessa.

2. Siuntion kirkko

Aleksis Kiven koulunkäynnin ja opiskelun tavoitteena oli papin virka, mutta ylioppilaaksitulovuoden 1857 tienoilla hän sanoi vanhemmilleen, että ei ryhdy papiksi vaan kirjailijaksi kuten Runeberg.

Siuntion pappien perheissä hänellä oli parikin ystävää, kappalaisen poika Aksel Wichtman sekä pitäjänapulainen (apupappi) Carl Björkman, joiden luona Grönkullassa hän usein vieraili. Perheen tyttäreen Olga Björkmaniin Aleksis näyttää olleen ihastunut. Olga oli Fanjunkarsissa taloudenhoidon opissa.

Kirkon lähellä olleen Skräddarsin talon palvelijatarta Eva Lovisa Janssonia (s. 1828) kutsuttiin Herrojen Eevaksi (Herrarnes Eva). Aleksis Kivi oli kuullut Evan ja hänen Asp –nimisten nuorten isäntiensä välisistä suhteista ja sai niistä omien sanojensa mukaan aiheen huvinäytelmäänsä Kihlaus.

3. Pappila

Mökkiläisnainen Lena Mast, joka oli Kiven ystäviä, oli kerran mennyt pappilaan ja pyytänyt kirkkoherra Bengt Lilleltä luvan, että Aleksis Stenvall saisi saarnata Siuntion kirkossa, joka oikeus ylioppilailla tuolloin oli. Lille suostui, mutta Aleksis itse torjui tämän ehdotuksen kun ei enää ollut papiksi lukemassa ja pauhasi suuttuneena Lenalle: "Saarnatkaa itse!"

Siuntion kirkkoherra Bengt Lille kuului palkintolautakuntaan, joka määräsi valtion kirjallisuuspalkinnosta 1865 ja antoi äänensä Aleksis Kiven Nummisuutareille.

Pappila on yksityisomistuksessa.

4. Flaggberget

Tällä kalliolla siuntiolaiset polttivat helluntai- ja juhannuskokkoa ja tanssivat. Näihin juhliin otti Aleksis Kivikin joskus osaa, ja tunnettu on se kerta, jossa hän pahoitti mielensä. Eräs yliopistotuttava esitteli hänet parille naisystävälleen, ja myöhemmin kun Aleksis istui erillään hän kuuli näiden kolmen kulkevan läheltä ohi ja erään tytön kysyvän:

”Mihin katosi se sinun tuttavasi, hän oli niin intressantin näköinen?”
”Hän on lopettanut lukunsa, asuu jonkun vanhanpiian luona ja kirjoittaa
ryövärisatuja.”
Tytöt purskahtivat nauruun. Tämä luonnehdinta koski Kiveen kovasti ja hän totesi katkerana seuraavana aamuna Charlotta Lönnqvistille, että kelpaakohan hän edes urkujen polkijaksi kirkkoon.

Seitsemän veljestä -”ryövärisatua” on painettu 1 300 000 kappaletta, se on esitetty lukemattomia kertoja teattereissa ja se on käännetty lähes 30 kielelle.

5. Kvarnbyn kartano

Somerolaisyntyinen Aksel Wiens osti kartanon mentyään naimisiin lohjalaisen Carolina Charlotta Rönnbergin kanssa 1857. Kartanoon muuttivat myös Wiensin sisaret Matilda ja Emma (Emerentia). Kivi asui kartanossa 1860 ja sai neljästä ruplasta täysihoidon. Hän asui yläkerran kamarissa ja muokkasi siellä Kullervo-näytelmää.

Kartanosta oli kaunis näköala rinnettä alas Sågarsin koskelle ja sahalle. Kivi metsästeli Axel Wiensin kanssa ja kävi häntä tapaamassa usein myöhemminkin jo muutettuaan Fanjunkarsiin. Sisarista Matilda Wiens soitti kitaraa ja piti vaudevillemusiikista ja arvellaan hänen olleen Kiveen ihastunut. Jalmari Finnen mukaan Kvarnbyn Norrkullan torpan väestä Kivi sai esikuvia Nummisuutarien henkilöihin ja jopa kieleen. Nummisuutarien ensimmäinen käsikirjoitus oli nimeltään Bröllopsresan.
Kvarnby on yksityisomistuksessa.

6. Kareliuksen mökki

1863 kesäksi Aleksis Kivi muutti jahtivouti Karl Johan Karelius -vainajan pieneen mökkiin, joka sijaitsi aivan Sundin torpan vieressä joitakin satoja metrejä Fanjunkarsista etelään tien varressa. Täällä Kivi kirjoitti näytelmiään Kullervo ja Nummisuutarit, jotka molemmat toivat hänelle vuonna 1865 ensimmäisen kaunokirjallisuudesta jaetun valtionpalkinnon.

Kareliuksen mökki siirrettiin sittemmin Seurasaaren ulkomuseoon, mutta se paloi siellä 1913. Mökki rakennettiin uudestaan, mutta sen oikea paikka olisi luonnollisesti Siuntio.

7. Fanjunkars

Syksyllä 1863 Aleksis Kivi muutti Fanjunkarsin sotilastorppaan, jota emännöi neiti Charlotta Lönnqvist (1815-1891). Charlotan isä Jonas Lönnqvist oli ollut Suomen sodassa Uudenmaan rakuunarykmentin lipunkantajana (fanjunkare) ja tästä sai Sjundbyn kartanon maalla oleva sotilastorppakin nimensä.

Torpan maakirjanimi oli Bruses. Rakennusta oli vuosien mittaan laajennettu niin, että siinä oli sali, kaksi kamaria, joista puutarhan puoleisessa asui Kivi, keittiö ja kaksi eteistä. Charlotalla oli Blesa –niminen hevonen, lehmiä, vasikoita, lampaita ja siipikarjaa. Pelto antoi viljaa, puutarha hedelmiä. Tässä torpassa Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä sekä lukuisia näytelmiä ja runoja.

Fanjunkarsin torppa jäi Neuvostoliitolle vuokratun Porkkalan alueen sisäpuolelle. Neiti Maria Le Bell Myransin kartanosta laittoi ennen venäläisten tuloa syyskuun lopulla 1944 torpan oveen venäjänkielisen vetoomuksen, missä todettiin kirjailija Aleksis Kiven asuneen torpassa ja toivottiin että rakennusta kohdeltaisiin hyvin. Joko tästä syystä tai siitä huolimatta venäläiset purkivat torpan kivijalkaa myöten. Aleksis Kiven Seuran edustajille venäläiset sanoivat purkamisen syynä olleen sen, että torppa oli näköesteenä rajavyöhykkeellä. Lukuisia Siuntion hirsirakennuksia purettiin myös kuivien polttopuiden saamiseksi venäläisten kasarmeihin. Fanjunkarsin torpan paikalla on Charlotta Lönnqvistin ja Aleksis Kiven muistolaatta. Fanjunkarsin uudelleenrakentamiseksi on perustettu säätiö kesällä 2002.

8. Bollstadin kievari ja Tjusträsk

Fanjunkarsista pari kilometriä pohjoiseen on Tjusträskin rannalla Bollstadin kylä, jonka taloista Finnes toimi Kiven aikana postitalona ja kestikievarina. Tänne Aleksis Kivi toimitti kirjeitään ja käsikirjoituksiaan ja vastaavasti kävi saapunutta postia kyselemässä. Kievarissa saattoi myös istua iltaa paikallisten tuttujen kanssa. Fanjunkarsissa Charlotta Lönnqvistin palvelijana ollut Matilda Åhlberg muistelee, että “pitkät ajat Kivi eli kiltisti kotona ja kirjoitteli lakkaamatta, mutta joskus hänelle tuli armoton ikävä, kun vain seurusteli meidän kahden naisen kanssa, ja silloin hän haki miesten seuraa saadakseen rattoa keskustelusta ja viinasta.”

Tjusträskin järvellä Kivi oli kerran saanut uistimella kelpo hauen ollessaan soutelemassa kievarinpitäjän pojan Johan Maneliuksen kanssa. Ystävykset kävivät myös ongella Siuntionjoella Karubyn yläpuolella. Tjusträsk on hyvin kaunis järvi ja sen rannat yhä 2000 luvun alussa pääosin rakentamattomia. Järven merkitys Kiven luontokuvausten innoittajana on ollut merkittävä.
Bollstadin talot ovat yksityisomistuksessa.

9. Sjundbyn kartano

Fanjunkars oli Sjundbyn kartanon maalla ja kartanoa isännöi Aleksis Kiven aikana Thomas Erik Adlercreutz. Charlotta Lönnqvist toimi tämän aatelissuvun pitokokkina ja teki näin samalla päivätöitä kartanolle.

Aleksis Kiven ei tiedetä kartanossa käyneen, joskin tämä on todennäköistä. Adlercreutz itse on ainakin kerran käynyt Fanjunkarsissa Charlotan nimipäivillä ja joutunut siellä suomenkielen asemaa puolustaneen Kiven kanssa ilmiriitaan. Jonas Lönnqvistin pistoolia säilytetään Sjundbyssä.
Sjundbyn kartano on yksityisomistuksessa.

10. Svinö

Charlotta Lönnqvistin kautta Kivi tutustui myös Siuntion Pikkalan lahden kalastajiin ja oli kesäisin viikon pari Svinön saaressa Boströmin kalastajaperheen vieraana. Kirjailija kalasteli ja souteli aivan kuten oli tehnyt nuorena Helsingin vesilläkin. Svinössä lienee moni kirjallinen aihe kehittynyt ja voisi ajatella runon "Myrsky" olleen siellä kirjoitetun.

On myös hyvä muistaa että Kiven isoisä Anders Stenvall oli merimies.

11. Siuntion kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo on kauniilla paikalla Siuntion kirkon takana olevalla mäellä. Museon vanhoissa talonpoikaisrakennuksissa on pitäjän historiaan liittyvää esineistöä ja kuvia.

Lisätietoja museosta osiossa kulttuurinähtävyydet.